Saara Nenonen

Trillerinomaiseksi sävyttyvä kerronta on kiehtova keino kuvata kirkon sisällä vaanivia vaaroja, kirjoittaa Saara Nenonen.

Ajatuksia kutkuttelevista teemoistaan huolimatta toteutus kompastuu poukkoilevaan kerrontaan, jossa kohtaukset jäävät iirrallisiksi, kirjoittaa kriitikko Saara Nenonen.

Nosferatu kannattaa ehdottomasti kokea teatterissa. Lähes mustavalkofilmiä jäljittelevä haalea värimaisema luo kolkon goottitunnelman, jossa korostetun hitaat kameran liikkeet enteilevät vaanivaa pahaa, kirjoittaa kriitikko Saara Nenonen.

Edeltäjälleen uskollisessa jatko-osassa eeppiset taistelut, dramaattiset dialogit ja unenomaiset ennenäkykohtaukset imaisevat tarinaan. Akilleen kantapää on hahmojen laiminlyönti, kirjoittaa kriitikko Saara Nenonen.

Jokerin kakkososassa oli ainekset menestyä, mutta mikä meni vikaan?Jokerin kakkososassa oli ainekset menestyä, mutta mikä meni vikaan, kysyy kriitikko Saara Nenonen.

Ainakin Tim Burtonilla on prioriteetit kunnossa ja tämän rakkaus hahmojaan kohtaan näkyy näiden sympaattisissa kehityskaarissa, kirjoittaa kriitikko Saara Nenonen.

Elokuvissa, televisiosarjoissa sekä suurten teatterien lavoilla loistanut Andrew Scott on lähes surun lamauttamana ja pidättyvänä Adamina monitahoinen, kirjoittaa kriitikko Saara Nenonen.

Vaikka hahmot jäävät ontoiksi, Celine Songin ohjausdebyytti on onnistunut luomaan haikean ja haaveilevan tunnelman, kirjoittaa kriitikko Saara Nenonen.