Rudolf Jurvanen

Jylkkäri soittaa ihmisille ja kysyy kysymyksen.

Keskellä Suomen suvea järjestetään Porissa joka vuosi maan suurin yhteiskunnallisen keskustelun areena, jossa vaikutusvaltaiset henkilöt ottavat osaa lukuisiin yleisölle avoimiin paneelikeskusteluihin. Tapahtumalla on maine myös eliitin ryyppyjuhlana, jossa niin poliitikot, toimittajat kuin yritysjohtajat kiertelevät sidosryhmätilaisuudesta toiseen verkostoitumassa ja voitelemassa toisiaan ilmaisella alkoholilla.

Kaupungilla liikkuja on saattanut havaita ympäri Jyväskylää ulkomaisia vaakunoita – ehkä vähän yllättävissäkin paikoissa. Merkkien taustalla ei kuitenkaan ole sattumaa, vaan järjestystä: ne kertovat kunniakonsulaatista. Mutta mitä kunniakonsuli oikeastaan tekee – ja miksi juuri Jyväskylässä?

Palstalla esitellään kotiseutuja.

Vuonna 1883 Seminaarinmäelle valmistunut Jyväskylän yliopiston rakennus Fennicum poistui yliopiston käytöstä huhtikuussa osana yliopiston reilun kolmen miljoonan euron säästötoimia. Rakennukselle järjestettiin vappuviikolla hautajaiset.

Kuuden eri puolueen ehdokkaille esitettiin kahdeksan kysymystä, joihin jokainen pääsi vastaamaan ja tarvittaessa haastamaan kollegaansa.

Miksi ainejärjestön jäsenyyden kylkiäisenä on liityttävä työmarkkinajärjestön jäsenenksi, pohtii kolumnissaan Jylkkärin toimittaja Rudolf Jurvanen.

Jylkkärin toimitus oli paikan päällä, kun Pörssin perinteinen rinnerieha järjestettiin 35. kerran.

Omistuspohjan muutos synnyttäisi Jyväskylään korkeakoulukonsernin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tilaamassa mietinnössä käydään läpi opiskelijoiden tukijärjestelmän nykytilaa ja pohditaan mahdollisesti tarvittavia muutoksia.