Keski-Suomen käräjäoikeudessa jatkettiin syyskuussa Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) työsyrjintää koskevan kokonaisuuden selvittelyä. JAMK tuomittiin Vaasan hovioikeudessa jo vuonna 2024 työsyrjinnästä 20 000 euron hyvitykseen työntekijälle perustuen yhdenvertaisuuslakiin. Nyt käsittelyssä on samoihin tapahtumiin perustuva syyte työsyrjinnästä perustuen rikoslakiin. Tämä tarkoittaa, että tuomiossa vastaajille voidaan määrätä esimerkiksi sakkorangaistus. Vastaajina on tällä kertaa JAMKin hallinnon jäseniä, ei ammattikorkeakoulu organisaationa, kuten aiemmassa tuomiossa. 

SELKKAUKSEN KESKIÖSSÄ on vammaisen työntekijän oikeus tehdä etätöitä. Syyttäjän mukaan JAMKin rehtori, henkilöstöjohtaja, hallintojohtaja ja aiempi lähi­esihenkilö syyllistyivät vuosina 2021–2023 työntekijän työsyrjintään vaatimalla tätä lähityöskentelyyn. Haastehakemuksessa kerrotaan, että työntekijä oli tehnyt terveyssyistä etätöitä ilman lähityövelvoitetta vuodesta 2005 vuoteen 2019 saakka. Tuolloin hänen etätyösopimuksensa päätettiin ja työntekijää velvoitettiin töihin JAMKin toimitiloihin. 

Haastehakemuksen mukaan työntekijä päätyi pitkille sairauslomille lähityövaatimuksen vuoksi, ja lopulta työsuhde purettiin vuonna 2023. 

SYYTTÄJÄ KATSOO, että työntekijän terveydentilan perusteella etätyö olisi ollut työn kohtuullista mukauttamista. Tätä puoltavina seikkoina pidetään haastehakemuksessa esimerkiksi neljää työterveyden lausuntoa, joissa etätöitä pidetään niin ikään kohtuullisena mukauttamisena.  

Työterveyden arviossa etätyön vaihtoehtoina olivat sairausloma ja työkyvyttömyys­eläkkeen hakeminen. 

Syyttäjän mukaan JAMKin vastaajilla “on ollut velvollisuus huolehtia vammaisen työntekijän tarvitsemista kohtuullisista mukautuksista”, ja koska tämä ei ole toteutunut, vastaajat ovat asettaneet työntekijän epäedulliseen asemaan vammaisuutensa ja terveydentilansa vuoksi. 

JAMKIN VASTAAJAT kiistävät syyllistyneensä syrjintään. He kertovat ennakkovastauksessaan esimerkiksi yrittäneensä neuvotella etätyöstä toistuvasti, mutta työntekijä ei ollut tähän halukas. Ennakkovastauksen mukaan JAMK yritti myös “tehdä kaikkensa”, että lähityön vaatimat mukautukset olisi saatu tehtyä, mutta työntekijä ei itse halunnut myötävaikuttaa tähän. 

Vastauksessa myös vedotaan työntekijän työkyvyttömyyteen perusteena sopimuksen raukeamiselle, sillä hänellä on ollut oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen vuodesta 2019 alkaen. Lisäksi vastauksessa vaaditaan syytteen hylkäämistä vanhentuneena, sillä vastauksen mukaan tekoajasta on kulunut yli kaksi vuotta. 

Työsyrjintäasiaa käsiteltiin käräjäoikeudessa syyskuussa neljä istuntopäivää, ja siitä annetaan tuomio 21. joulukuuta.