Kuka olet?
Qazi Ahmed. Tutkijatohtori, kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta.
Miksi olet täällä?
Se on pitkä tarina. Tulin Suomeen vuonna 2013 maisterintutkintoani varten. Valmistuttuani 2016 ajattelin, että menisin takaisin kotimaahani, johonkin kouluun tai yliopistoon. Mutta sitten kiinnostuinkin opiskelusta enemmän ja pääsin tohtoriopintoihin.
Väitöksessäni tutkin kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Menin takaisin kotimaahani, Pakistaniin, tarkemmin siellä maaseudulle. Keräsin dataa vanhemmilta, opettajilta ja koululaisilta.
Väitökseni jälkeen kiinnostuin siitä, kuinka sosiokulttuurisesti ja taloudellisesti erilaiset perheet kouluttavat lapsiaan suomalaisissa kouluissa. Halusin siis ymmärtää maahanmuuttajaperheiden ja suomalaisten koulujen välistä yhteistyötä. Väitökseni jälkeen aloitin jatkotutkimuksen aiheesta. Siitä lähtien olen työstänyt maahanmuuttajaperheisiin liittyvää dataa.
Matkani osana Jyväskylän yliopistoa alkoi siis 2013 maisteriopiskelijana, ja siitä lähtien minun ja kasvatustieteellisen tiedekunnan välillä on ollut jatkuva yhteys.
Missä olisit, jos et olisi täällä?
Luultavasti opettaisin jossain päin kotimaatani, koska se on yksi kiinnostuksenkohteistani. Olen saanut kiinnostuksen opettamiseen isältäni, joka oli luokanopettaja.
Saatuani kandidaatintutkintoni Pakistanissa, yksi vaihtoehtoni oli tulla opettajaksi ja toinen vaihtoehto kouluttautua pidemmälle.
Olin tällöin lukenut joistain artikkeleista, kuinka suomalainen koulutusjärjestelmä on maailman paras ja opettajat todella hyviä. Siispä halusin oppia lisää suomalaisesta koulutusjärjestelmästä ja pääsin tänne.
Mistä tutkimusalallasi puhutaan liian vähän?
Olen tutkinut paljon eri kirjallisuutta ja havainnut, että tutkimus Pakistanin maaseudusta on hyvin harvinaista. 65 prosenttia Pakistanin väestöstä elää maaseudulla. Kodin ja koulun välisen yhteistyön ilmiöiden ymmärtäminen harvaan asuttujen alueiden kontekstissa on vähemmän tutkittua. Ja miten usein lukutaidottomat, köyhät ja vähemmän etuoikeutetut ihmiset tekevät yhteistyötä koulujen kanssa ja millaisia haasteita he kohtaavat. Yritän antaa näille ihmisryhmille äänen tutkimuksen kautta, ja tällä hetkellä koen, että nämä tutkimukset maahanmuuttajaperheistä Suomessa ovat myös vähemmän puhuttuja tai vähemmän tutkittuja aiheita.
Mistä tutkimusalallasi puhutaan liikaa?
Yleisesti kodin ja koulun välinen yhteistyö tai vanhempien yhteistyö on laajasti tutkittua. Ja uskon, että nämä aiheet ovat lasten koulutuksen kulmakivi, koska vanhempien ja opettajien välinen yhteistyö on tärkeää lasten menestymisessä. Tästä on ollut yleisesti paljon tutkimusta, mutta silti joka maa tai joka konteksti on erilainen ja eri koulutusjärjestelmät toimivat eri tavalla.
Kuvaile työtäsi kolmella sanalla:
Lukeminen, intohimo ja kova työ.
Millaisia suomalaiset kasvatustieteen opiskelijat ovat?
Olen pitänyt suomalaisia opiskelijoita opintojeni halki hyvin auttavaisina, yhteistyökykyisinä ja tukea antavina. Mutta minusta tuntuu, että he eivät ole kovin paljon tekemisissä kansainvälisten opiskelijoiden kanssa. En sano, että he eivät pidä kansainvälisistä ihmisistä, ehkä kyse on jostain muusta.
Mutta sitten kun heihin tutustuu, suomalaiset opiskelijat ovat hyvin ahkeria ja vastuullisia.
Mitä ajattelet suomalaisesta koulutusjärjestelmästä?
Mielestäni suomalaiset koulut ovat erinomaisia ja Suomessa on erittäin kestävä koulutusjärjestelmä. Suomalaiset koulut ovat myös saaneet pitkään korkeat pisteet PISA-tuloksissa. Uskon, että suomalaisen koulutusjärjestelmän menestyksen salaisuus on suomalaiset opettajat. He ovat hyvin ammattitaitoisia ja ahkeria.
Usein sanotaan, että maahanmuuttajat eivät suoriudu suomalaisissa kouluissa hyvin. Ehkä opettajia ei ole koulutettu yhtä hyvin monikulttuurisiin luokkiin.
Hyvä opettaja on…
Sanoisin, että hyvä opettaja on varmasti ominaisuuksiltaan kuin suomalainen opettaja. Pidän heitä hyvin ammattitaitoisina ja he osaavat hoitaa tilanteen kuin tilanteen. Lisäksi maahanmuuttoa tapahtuu tällä hetkellä paljon, ja jokainen suomalainen koulu on monikulttuurinen. Mielestäni opettajalla täytyy olla tietoa monimuotoisuudesta, monikulttuurisesta luokkaympäristöstä ja siitä, miten käsitellä maahanmuuttajaperheiden ja maahanmuuttajalasten haasteita.
Miltä työpöytäsi näyttää?
Työpöydälläni on kosolti eri tiedostoja ja papereita, koska teen pääsääntöisesti datatyötä. Joskus työpöydällä on vain läppärini ja minä.
Mikä on pelottavin eläin?
No, en ole tähän asti pelännyt mitään eläintä. Mutta sen perusteella, mitä yleensä kuullaan ja opitaan, leijona on pelottavin eläin.
Mikä oli lempiaineesi koulussa?
Lempiaineeni oli englanti. Olin kiinnostunut runoista ja romaaneista.
Mistä unelmoit?
Sekä tavoitteeni että unelmani on kehittyä tutkimuksen kentällä ja olla jonain päivänä professori.
Kenelle kollegallesi haluat lähettää soihdun seuraavaksi?
Jamshed Iqbal, kauppatieteellisestä tiedekunnasta.
