Ei hakutuloksia.

Korkeakoulutettuja kuritetaan kitsastellen Jyväskylässä, yliopisto voi kuitenkin teoriassa puuttua ongelmallisiin puheisiin – Tampereen yliopistossa opiskelijaa rangaistiin vaivihkaa ja syy on jäänyt hämärän peittoon

Opiskelijoihin kohdistuviin kurinpitotoimiin turvaudutaan harvoin, mutta huonosti sälytettynä rangaistukset eivät kestä kritiikkiä. Pelisäännöt ovat vieraat etenkin etäopintojen saralla.

Voiko opiskelija ilmaista mielipiteen, jonka vuoksi hänet kuuluu poistaa luentosalista? Lyhyt vastaus on ei. Tällaisia tapauksia ei ole tullut ainakaan ilmi Jyväskylän yliopiston lakiasianjohtaja Sanna Anttilaiselle.

Akateemisen maailman peruspilareihin kuuluu, että opiskelija kehittää kriittistä ajatteluaan, argumentaatiotaitojaan ja antaa palautetta yliopistoyhteisön kehittämiseksi. On suotavaa, että luennolla syntyisi keskustelua ja monilla kursseilla osallistuminen painaa myös arvostelussa.

Teknisesti yliopistolla on myös yliopistolain myötä velvollisuus ojentaa niitä opiskelijoita, jotka eivät käytä akateemista vapauttaan oikein.

Jyväskylän yliopistossa opiskelijoita kuritetaan harvoin, eikä yksikään rangaistus ole liittynyt näkemyksellisiin tai ideologisiin ulostuloihin. Anttilaisen mieleen nousee vain muutamia tapauksia, joissa opiskelija on poistettu opetustilanteesta. Näissä tapauksissa opiskelijat saapuivat luennoille päihtyneinä sekä häiritsivät opetusta tai käyttäytyivät uhkaavasti muita kohtaan.

“Opetukseen pääsyn väliaikainen epääminen ei ole kurinpidollisista sanktioista armottomin, kielto raukeaa hyvinkin nopeasti”, Anttilainen kuvailee.

 

Viimeisen kymmenen vuoden aikana Jyväskylän yliopistossa vain kaksi opiskelijaa on erotettu määräaikaisesti

 

Yliopistolain puitteissa päätöksen voi tehdä kurssin vastuuopettaja. Opetukseen osallistuminen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi.

“Huomattavasti rankempia keinoja ovat kirjallinen varoitus ja opiskelijan määräaikainen erottaminen. Jälkimmäisestä voi päättää vain yliopiston hallitus. Opiskelijan voi erottaa määräaikaisesti korkeintaan vuodeksi”, lakiasianjohtaja kertoo.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana Jyväskylän yliopistossa vain kaksi opiskelijaa on erotettu määräaikaisesti. Näistä päätöksistä viimeisin tehtiin lokakuussa 2020, kun väitöskirjaa tekevä jatko-opiskelija erotettiin yhden vuoden määräajaksi hyvän tieteellisen käytännön loukkaamisesta.

Tapauksessa henkilö vääristeli tieteellisen artikkelinsa tutkimustuloksia. Hyvän tieteellisen käytännön loukkaus nähtiin niin laajana ja vakavana, että se oli omiaan tahraamaan yliopiston mainetta.

Tästä raipan riivinnästä huolimatta jatko-opiskelijan toivotaan palaavan rangaistuksen jälkeen väitöskirjansa pariin.

 

Jyväskylän yliopiston tiedeyhteisöön astuvalle tuoreelle opiskelijalle esitellään tyypillisesti jo orientaatioviikolla käsitteet akateemisesta vapaudesta ja vastuusta. Vapaus tarkoittaa sitä, että opiskelija voi toimia niin kuin näkee parhaaksi. Vastuulla viitataan itsetietoisuuteen siitä, että teot vaikuttavat muihin hänen ympärillään, opiskelijoihin ja henkilökuntaan.

Teknisesti yliopistoinstituutiot ovat velvollisia toimimaan, mikäli vapauksia käytetään väärin. Yliopistot ovat yhdenvertaisuus – ja tasa-arvosuunnitelmissaan sitoutuneet kunnioittamaan jokaisen ihmisarvoa sekä ehkäisemään syrjintää. Rajan ylittää esimerkiksi vihapuhe. Sen tunnusmerkkejä ovat esimerkiksi viittaukset etniseen alkuperään ja uskontoon tai vakaumukseen kohdistuva suvaitsemattomuus.

Käytännössä syrjivää puhetta on kuitenkin vaikea täsmällisesti ja asiayhteydestään irrotettuna määritellä ennalta. Anttilaisella ei ole tyhjentävää vastausta siihen, mihin asti opiskelijan sananvapaus venyy luentosalissa.

“Sananvapauteen kuuluu kärjekkäiden ja jopa provosoivien kommenttien esittäminen”, Anttilainen pohtii.

“Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, ja yliopistossamme halutaan edistää monikulttuurisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä häirintää.”

Vertaistutkitun käsityksen Suomen akateemisen vapauden tilasta saa saksalaisen ajatuspaja Global Public Policy -insituutin ja ruotsalaisen Varieties of Democracy -insituutin julkaisemasta, lähes kaikki maat kattavista, Akateemisen vapauden indeksistä. Maataulukossa Suomi sijoittui korkeimpaan, eli vapaimmaksi luokiteltuun tasoluokkaan vuoden 2020 keväällä julkaistuissa tilastoissa.

Tampereen yliopistolla oli marraskuussa tapaus, jossa opiskelijan osallistuminen luennolle evättiin.

Rangaistuksen perustelut jäivät avoimeksi, sillä Tampereen yliopisto ei ole kommentoinut tarkemmin julkisesti eikä tätä juttua varten tapauksen taustoja. Marraskuun 10. päivä kolmannen vuoden politiikan tutkimuksen opiskelija ja Perussuomalaisten nuorison 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius osallistui Tampereen yliopiston etäluennolle, joka oli osa kurssia ”Yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo yhteiskunnassa”. Kurssi kuuluu politiikan tutkimuksen perusopintojaksoon, mutta sen voi myös korvata myös muilla kursseilla.

Päivän luennolla käsiteltiin sukupuolen moninaisuutta ja keskustelussa pyöriteltiin transsukupuolisuutta. Luennoitsija ja kurssin vastuuopettaja Tuula Juvonen nosti esiin Suomessa vallitsevan tilanteen, jossa ne transmiehet, jotka haluavat tulla juridisesti tunnustetuksi miehiksi, joutuvat käymään läpi transsukupuolisuusdiagnostisen tutkimuksen.

“Joskus juridinen sukupuoli todennetaan jo silloin, kun henkilö ei ole vielä saanut hormonihoitoja, jotka lopettaisivat hänen kuukautisensa. Kurssilla näihin henkilöihin viitattiin miehinä, joilla on kuukautiset”, yliopiston sosiaalitieteiden yksikön työntekijä kommentoi sähköpostissaan luennon taustoja.

“Olin kuullut, että kurssilta saa helpot nopat. Jos olisin tiennyt, että opetus perustuu vahvasti feministiseen maailmankatsomukselliseen tietoon ja siitä ammentuvaan materiaalin, olisin osannut odottaa tällaista sisältöä.” Vigelius muistelee puhelinhaastattelussa.

Hän kertoi valinneensa kurssin, sillä se sopisi paremmin hänen valmistumisaikatauluunsa. Omien sanojensa mukaan hän ei osannut odottaa kurssilla puhuttavan sukupuolen moninaisuudesta – ainakaan sillä tavoin, kuin se lopulta luennolla ilmeni.

Massaluento pidettiin etäyhteydellä Zoomissa. Vigelius kirjoitti alustan chat-keskusteluun:

”Ihan tosissaanko täällä puhutaan miehistä, joilla on kuukautiset?”

Avaus herätti nopeasti keskustelua ja vastustusta muissa kurssin opiskelijoissa. Viestiketjussa kyseenalaistettiin Vigeliuksen biologiakeskeistä sukupuolimääritelmää ja kommentoinnin sävyä. Erottelua ”oikeiden” ja transmiesten kesken äimisteltiin. Eräs opiskelija kommentoi, että keskustelu jätti hänelle epämukavan olon.

 

Vihapuheeksi Vigeliuksen sanomisia ei ole kutsuttu

 

Luennon jälkeen Vigelius jakoi henkilökohtaisella Twitter-tilillään luennolla käytyä keskustelua. Jaetusta keskustelun kuvakaappauksesta sensuroitiin muiden puhujien sukunimet.

“Tahdoin jakaa ja tehdä näkyväksi yliopiston sisäistä keskustelukulttuuria ja näyttää, miten opiskelijat suhtautuvat erimielisyyteen”, Vigelius perustelee julkista ulostuloaan. Hän kiistää väitteet, joiden mukaan kyseessä olisi provokatiivinen poliittinen ulostulo.

“Kaikista aiheista pitäisi pystyä keskustelemaan. En esittänyt väitettä, että joku olisi vähemmän arvokas tai vähemmän oikeuksien arvoinen, vaikka en tunnustaisi tämän itse määrittelemää identiteettiä.”

Samana päivänä kurssin vastuuopettaja kertoi kurssin muille osallistujille sähköpostitse, että kurssin sisäistä keskustelua jakanut henkilö on väliaikaisesti poistettu kurssilta.

Vigelius kuuli asiasta kurssilla olevilta tutuiltaan ja päiviä myöhemmin opettajalta itseltään. Hän on joutunut oma-aloitteisesti kysymään perusteluita opetuksen epäämiselle. Vigelius on viestinyt asian tiimoilta niin Tampereen yliopiston sukupuolentutkimuksen oppiaineopettajan, yhteiskuntatieteiden dekaanin kuin yliopiston juristin kanssa.

Tahot ovat viesteissään perustelleet rangaistusta ristiriitaisesti; osa on väittänyt Vigeliuksen rikkoneen kurssin tietosuojakäytänteitä, mutta juristin sähköpostissa taas vedottiin yliopistolain 45.3 pykälään. Sen mukaan opiskelija voidaan poistaa kurssilta, mikäli hän käyttäytyy opetustilanteessa toista opiskelijaa tai henkilökunnan tahoa kohtaan väkivaltaisella tai uhkaavalla tavalla, tai häiritsee näitä kohtuuttomasti. Lain mukaan toimenpide kuuluu kirjata ylös ja päätöksen taustat on pystyttävä erittelemään opiskelijalle.

Vihapuheeksi Vigeliuksen sanomisia ei ole kutsuttu. Sähköposteissa silti todetaan, että “sananvapaus ei ole tarkoitettu välineeksi toisten loukkaamiseen”.

”En vieläkään ymmärrä, miten erottamisen edellytykset ovat täyttyneet tai mikä on katkaissut kamelin selän. Opiskelijan kuuluisi tietää tarkkarajaisesti syy kurinpidollisille toimille”, hän ihmettelee.

”Tapaus on saanut epäilemään, että kurssin vastuuopettajan liian nopeaa päätöstä on alettu paikkailemaan yliopiston taholta, eikä varsinaisia syytöksiä uskalleta yksilöidä tai sanoa ääneen, koska silloin ne täytyisi pystyä myös perustelemaan.”

 

”Tilanne on sotkuinen”

 

Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden dekaani, sukupuolentutkimuksen oppiainevastaava ja kurssin vastuuopettaja eivät halunneet kommentoida tapausta tai suostuneet haastatteluun.

Dekaani perusteli vaitonaisuutta sillä, että tapauksessa on kiinni hyvin monia tahoja ja että ”tilanne on sotkuinen”. Oppiainevastaava kertoi, ettei yliopisto voi kommentoida yksittäisen opiskelijan tapausta.

Tiedettävästi Tampereen yliopisto on myöntänyt Vigeliukselle menetelleensä väärin, kun se ei ilmoittanut hänelle itseensä kohdistuvasta kurinpitomenetelmästä ensin. Selvityksiensä pohjalta yliopisto näki tapauksen ongelmakohdiksi toisaalta sananvapauden kysymyksen, opiskelijoiden oikeuden turvalliseen ympäristöön sekä tietoturvaan liittyvän ongelmallisuuden.

Tapaus ei edennyt ankarampiin kurinpitotoimiin ja tilanne vaikuttaa jäätyvän paikalleen sakeahkoon muotoonsa. Vigelius palautettiin nopeasti kurssille ilman, että luentoja jäi välistä.

“Kurssin suoritan loppuun kuuntelemalla yhä tarkasti, mitä siellä sanotaan.”

Opiskelijoilla on oikeus valittaa yliopistolain mukaisista kurinpitotoimistoa hallinto-oikeuteen. Lyhytaikaisen opetuksen epäämisen kohdalla on harkittava, kannattaako se, sillä oikeus palata opetukseen palautuu nopeasti.

  1. Laatusettii äijät

    Onnea Jylkkäri onnistuneen journalistisesta otteesta, jossa ääneen päästetään pitkin quotein vain tämä loukattu opiskelija, jonka toiminnan seurauksena Twitterissä kasa äärioikeistolaisia pääsi maalittamaan opiskelijoita. Kurssien keskustelualueiden pitäisi olla, kuten jutussakin ansiokkaasti tajutaan, paikka jossa mielipiteensä voi turvallisesti ilmaista. Sitä se ei ole, jos mielipiteen kertomisen seurauksena Junes Lokka ja muut Joakimin ystävät hyökkäävät yllättäen niskaasi sen vuoksi, mitä sanoit jollain yliopistokurssilla. Sillä vaikka haastateltava väittää, että hän peitti opiskelijoiden nimet, näin ei ollut.

    Jylkkäriltä toivoisi parempaa – jos Tampereen yliopisto ei anna kommenttia, olisi hyvä että jutussa kuuluisi jonkun muunkin ääni. On hämmentävää ja hälyttävää, ettette keksineet MITÄÄN muuta tahoa kommentoimaan uutistanne. Nyt tämä juttu on yksipuolinen ja puolueellinen henkilökuva henkilöstä, jolla on selkeä poliittinen motiivi – onhan hän PS-nuorten VPJ. Lisäksi ko. henkilö on myllytti tätä casea Youtubessa, Twitterissä ja oikeastaan joka kanavassa uudestaan ja uudestaan. Tuliko Jylkkärille kenties juttuvinkki opiskelijalta itseltään? Jos tuli, juttuvinkki toimi täydellisesti.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  2. Jasseri

    Olisi hyvä tietää mitkä olivat tenttikysymykset ja niihin oikeat vastaukset

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  3. Sappirakko

    Edellä henkilö kirjoitti ” Onnea Jylkkäri onnistuneen journalistisesta otteesta, jossa ääneen päästetään pitkin quotein vain tämä loukattu opiskelija…”

    Kysyisin, onko seuraava lause kirjoittajalle liian vaikea ymmärtää.

    ” Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden dekaani, sukupuolentutkimuksen oppiainevastaava ja kurssin vastuuopettaja eivät halunneet kommentoida tapausta tai suostuneet haastatteluun.”

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  4. Jutvva

    Vastauksena ”Laatusettii äijät”
    Alkuperäisessä twiitissä opiskelijoiden sukunimet oli peitetty. Tampereen yliopiston tapaukseen osallistuneita tahoja tavoiteltiin mutta kieltäytyivät kommentoimasta. Kannattaako harkita uudestaan maailmankuvaansa, jos se perustuu itselleenkin valehteluun?

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  5. Keepo

    ”Laatusettii äijät” edellä hyvin havainnollistikin suu vaahdoten miksi Vigeliuksen tapaus on tärkeä ja tätä höpsöttelyä pitää nimenomaan nostaa esille, kuten Jylkkäri on nyt asiallisesti tehnyt.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  6. ei enää ikinä twitteriin

    Mulla on sellainen muistikuva että Redditissä Vigeliuksen twiittaamia kuvia olisi väitetty muokatuiksi samalla luennolla olleen henkilön toimesta, ja että tämän twiitit olisivat kuvailleet luennon kulkua harhaanjohtavasti. Tämä on tietysti täysin anekdoottista tietoa, jonka paikkansapitävyyttä on varmaankin mahdotonta tarkistaa.

    Koko tapaus vaikuttaa silti provolta – jos luennolla mainittiin miksi miehelle voi olla kuukautiset (eli siis tuo artikkelissakin mainittu juridinen asia), ei asiassa varmaan pitäisi olla mitään epäselvää.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  7. Bamse84

    On näköjään vaan ainoastaan olemassa yksi mielipide joko olet samaa mieltä tai sitten jopa koulutusjärjestelmä on sinua vastaan. Ja EI, miehellä ei voi olla kuukautiset. Se on bioloogisesti mahdotonta!

    Ilmoita asiattomasta kommentista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *