Ei hakutuloksia.

Teksti Oona Komonen Grafiikka Anssi Vieruaho

MitäVittua? ja kurjistettu kansa – Miksi valemediat vetävät niin hyvin?

Vastamediat pyrkivät kasvattamaan vaikutusvaltaansa luomalla vastakkainasettelua ja sisäisiä viholliskuvia. Miksi se myy?

Keskeistä on tarina kurjistamisesta. Kaltoinkohtelusta ja vääryyden kokemuksesta.

Näin se menee: Maahanmuuttajat vievät työnne. Ilmastovouhotuksen vuoksi lapsillenne tuputetaan kouluissa kasvisruokaa. Autot kielletään, eikä ulkomaille saa lentää.

Sitten on vielä mediaeliitti, joka pimittää totuutta.

Toimiiko tarina?

Ensin tulee määritellä termi.

Osa kiitteli ”sensuroimattomuutta”, kuten rikoksesta tuomittujen nimien ja kuvien julkaisemista.

MV-lehti, Magneettimedia, Oikea Media, Vastavalkea, ja lukuisat muut. Millä kutsua joukkoa erilaisia, uusia toimijoita?

Määrittely tuntuu hankalalta. Vaihtoehtoja kun on useita: valeuutiset, vaihtoehtomedia, vihasivusto.

Ongelmallisia, sanoo tutkijatohtori Niko Pyrhönen Helsingin yliopistosta. Hän puhuu mieluummin vastamedioista, niiden itseidentifioitumisen vuoksi.

Vaikka vastamediatoimijoiden välillä on useita eroja, jatkaa Pyrhönen, juuri perinteisen median ”hegemonian vastustaminen” on kaikille niille keskeinen ajatus.

Eikö kyse ole myös valheista ja vaihtoehtoisista faktoista?

Ei välttämättä, vastaa Pyrhönen.

Hänen mukaansa vastamedioissa julkaistaan myös oikeaa tietoa, joka tosin on kehystetty eri tavoin kuin perinteisessä mediassa. Vastamediat seulovat juttuihinsa omiin tarkoitusperiinsä soveltuvat faktat ja asioita käsitellään usein puolueellisesti.

Vaihtoehtomediakaan ei ole käytännöllinen termi.

Se herättää paitsi myönteisiä mielleyhtymiä tervetulleena vaihtoehtona journalistisiin standardeihin sitoutuvalle medialle, myös viestii, että perinteinen media olisi jollain tapaa vaihtoehdoton.

Jotkut toimijat haluavat vain herättää keskustelua ja lietsoa salaliittoteoriaa perinteistä mediaa vastaan

Joulukuussa 2019 päättyi laaja tutkimushanke, johon kuului tutkijoita Helsingin, Jyväskylän ja Tampereen yliopistoista.

Kurjistettuja kutsumassa: Totuudenjälkeisen ajan kansainväliset mobilisaatiostrategiat Suomen, Ranskan ja Yhdysvaltain vastamediassa -nimisessä hankkeessa tarkasteltiin, kuinka vastamediat puhuttelevat.

Vaikka eri maiden poliittiset kulttuurit ja mediaympäristöt ovat erilaisia, havaittiin populististen ja kansallismielisten liikkeiden sekä vastamedioiden nousussa yhtenevyyksiä. Niin Suomessa, Yhdysvalloissa kuin Ranskassa on syntynyt verkkosivustoja, kuten suomalainen MV-lehti, yhdysvaltalainen Breitbart News ja ranskalainen Fdesoche, jotka tuottavat omaa, erityisesti maahanmuuttoa, globalisaatiota, identiteettipolitiikkaa ja geopolitiikkaa käsittelevää sisältöä. Jutuissa pyritään kyseenalaistamaan demokraattisten instituutioiden legitimiteettiä.

Keskeistä on myös, että ihmisiä pyritään samaan erilaisten vastamedioiden kuluttajiksi ja sisällöntuottajiksi kertomalla heille tarinoita, kuinka liberaali media ja poliittinen eliitti pyrkivät syrjäyttämään ”alkuperäisen kansan”.

Se synnyttää yhteiskunnallista polarisaatiota.

Tuskin on enää suomalaista, joka ei olisi vastamedioista kuullut. Vielä vuosikymmen sitten vastamedioiden piiri oli pieni ja toiminta marginaalista.

Kehitys tapahtui vaivihkaa.

Nykyään erilaisia vastamedioita esiintyy maailmanlaajuisesti. Skaala on laaja.

Luokitella voi esimerkiksi motiivien mukaan: Osa toimijoista pyrkii yhteiskunnalliseen tai poliittiseen muutokseen, osan pääasiallinen tavoite on taloudellinen hyöty.

Jotkut toimijat haluavat vain herättää keskustelua ja lietsoa salaliittoteoriaa perinteistä mediaa vastaan. Pyrhösen mukaan keskeinen motiivi on myös yhteishengen vahvistaminen samanlaisten ihmisten välillä, ”sosiaalinen ulottuvuus”.

Kyse on kuplautumisesta, ja tunteisiin menevästä keskustelusta. Se syntyy suuttumuksesta, halusta olla oikeassa. Halusta saada vahvistusta omalle näkökannalle ja tarpeesta olla joutumatta kritiikin kohteeksi.

Vuonna 2018 vastamedioiden käyttäjien mieltymyksiä kartoitettiin. Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Suomen maaraportin tutkimuksessa kysyttiin, miksi vastamediaa luetaan.

Osa vastaajista kertoi seuraavansa julkaisuja ”uteliaisuudesta”. Osa kiitteli ”sensuroimattomuutta”, kuten rikoksesta tuomittujen nimien ja kuvien julkaisemista.

Selkein syy oli kuitenkin valtamedian vastaisuus.

 

Suurin osa 110:sta vastaajasta kertoi vastamedioiden täydentävän perinteisen valtavirtaisen median antamaa kuvaa tapahtumista. Kerrottiin myös, että vastamedia uutisoi ”rehellisesti ja kaunistelematta” asioista, joista perinteinen media vaikenee.

Pyrhösen mukaan vastamedioiden toiminnassa kyse on ennen kaikkea identiteetin rakentumisesta. Vastamedioiden kannattajia ajaa kokemus siitä, että heidän ajatuksiaan ja näkemyksiään edustetaan ”edes jossain”. Moni kokee – tai heidät on saatu kokemaan – että valtamedia ei edusta heidän ääntään.

Onko ajatus kurjistamisesta myyvä?

Kriittisen ajattelun merkityksen korostaminen on tärkeää

Esimerkiksi MV-lehden jutuissa korostuvat keinot, joilla pyritään lietsomaan syrjäytetyksi tulemisen tunnetta, muodostamaan syrjäytettyjen sisäryhmä ja esittämään muut ulkopuolisina. Luodaan vastakkainasettelua, ja sisäisiä viholliskuvia.

”Vastamediat houkuttelevat ihmisiä olemaan vihaisia ja suuttuneita”, Pyrhönen sanoo.

”Lisäksi etsitään syntipukkeja, ovatpa ne sitten eliitin kätyreitä, taloudellista tai kulttuurista eliittiä, mediaeliittiä, tiedon tuottamisen eliittiä eli tutkijoita.”

Pyrhönen löytää vastamedioista ja perinteisistä medioista myös yhteisiä piirteitä. Kuten sen, miten molemmat puhuttelevat ihmisiä: vahva tunteellisuus ja henkilökohtainen uutiskehystäminen vetoavat.

Erojakin on: vastamedioiden suhteen tunteellistaminen liittyy vahvasti skandaalin, kriisin ja hädän lietsomiseen.

Että meille valehdellaan koko ajan. Että pitää tehdä ratkaisevia toimenpiteitä nopeasti.

”Luodaan vaikutelma, että koko ajan tapahtuu jotain tärkeää. Keskeisiä asioita, jotka ovat vaarallisia”, Pyrhönen sanoo.

”Se on koukuttava asia, jolla vastamediat lähestyvät yleisöään.”

Oma kriittinen ajattelu, sitä korostettiin vuonna 2016 uudistetussa opetussuunnitelmassa. Hyvä lukutaito, vahva lukemisen perinne. Niiden vuoksi Suomi on ”voittanut sodan” valeuutisia vastaan, julisti yhdysvaltalainen uutiskanava CNN toukokuussa 2019.

Realismia? Pyrhönen on epäilevä. Kriittisen ajattelun merkityksen korostaminen on tärkeää, sitä Pyrhönen ei kiellä. Mutta samaan aikaan on nähtävissä kehityskulku, jossa mihinkään tietoon luotetaan ”todella vähän ylipäätään”.

Myös huoli valeuutisten ja -median vaikuttamisesta mielipiteisiin on kasvanut

Huolestuttavaa on siis epäluottamus kaikkeen. Sitä vastamediat lisäävät.

On havaittu, että pelkästään vastamedioiden olemassaolo saa ihmiset huolestuneemmiksi, kriittisemmiksi ja epäluottavaisemmaksi tiedonvälitystä kohtaan.

Myös huoli valeuutisten ja -median vaikuttamisesta mielipiteisiin on kasvanut. Näin kertoi suomalaisista 77 prosenttia Sanomalehtien Liiton vuonna 2018 tilaamassa tutkimuksessa. Tulos oli neljä prosenttiyksikköä edellisvuotta korkeampi.

Vastamedioiden vaikutusvallan kasvua on vaikea arvioida ilman tietoa yleisöjen laajuudesta. Siitä taas ei ole tarkkaa, empiiristä tietoa.

Mutta arvioidaan edes vähän: suosio ja tietoisuus vastamedioista ovat lisääntyneet. Niin sanoo Pyrhönen.

”Eri toimijat ovat myös sellaisten ihmisten tiedossa, jotka eivät ’skeneä’ varsinaisesti seuraa. Vastamedioissa kiertävistä asioista kuullaan mutkan kautta, esimerkiksi perinteisten journalismin käsitellessä vastamediaan liittyviä somekohuja.”

Vastamedioiden ääni kuuluu politiikan kentällä vahvemmin

Pyrhönen arvioi, että tulevaisuudessa vastamedioiden vaikutusvalta kasvanee.

Entisestään.

Siksi, että on keskeisiä poliitikkoja, jotka edistävät salaliittoteoreettisia ajatuksia sekä henkilöitä, jotka saavat ideoita vastamedioista.

Vuoden vaihteessa päättyneessä Helsingin, Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen tutkimushankkeessa havaittiin, että vastamedioiden ääni kuuluu politiikan kentällä vahvemmin. Se johtuu pitkälti vastamediatoimijoiden oikeistopopulistisista kytköksistä sekä oikeistopopulismin noususta globaalisti. Poliittisista ”voimista” vastamediat saavat lisää nostetta, merkitystä, seuraajia, potentiaalista rahoitusta.

Pyrhösen mukaan mikään ei viittaa siihen, että vastamediat olisivat ohimenevä ilmiö.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *