Ei hakutuloksia.

Teksti ja kuva Laura Kangas

Pörssin palkittu koposektori laittaa kurssit kuntoon keskustelemalla – ”Henkilökunta oikeasti reagoi opiskelijoiden toiveisiin”

Petteri Karjalainen, Jonna Kautto, Katariina Saarinen ja Katariina Palotie kuuluvat Pörssin kopojaostoon. Saarinen on myös JYYn hallituksessa tänä vuonna.

Kun ainejärjestö kehittää opetusta yhteistyössä yliopiston henkilökunnan kanssa, tulee hyvää jälkeä. Pörssin korkeakoulupoliittinen toiminta palkittiin kunniamaininnalla.

Ainejärjestöt kehittävät opetusta parhaiten yhteistyöllä ja positiivisella asenteella. Mallia voi ottaa ainakin kauppatieteiden ainejärjestö Pörssiltä – se nimittäin sai kunniamaininnan lokakuussa, kun jaettiin vuosittaisia opetuksen kehittämisen palkintoja. Tänä vuonna ainejärjestö sai palkinnon ensimmäisen kerran.

Pörssi edustaa 1800:aa opiskelijaa yhdeksästä eri opintosuunnasta. Koulutuspolitiikassa riittää siis tehtävää, ja siksi tekijöitä onkin paljon: Pörssin hallituksessa on kopovastaava, ja hänen apunaan on eri opintosuuntien opiskelijoista koostuva kopojaosto. Kopojaostossa on yhteensä toistakymmentä jäsentä.

Hallituksen kopovastaava koordinoi toimintaa ja tapaa muun muassa tiedekunnan dekaanin säännöllisesti joka kuukausi. Opintosuuntien vastaavat tekevät ruohonjuuritason työtä ja ovat yhteyksissä eri aineiden henkilökuntaan.

Pörssin toimivan kopotoiminnan salaisuus piileekin paljolti hyvässä yhteistyössä henkilökunnan kanssa.

”Meidät kutsutaan kaikkeen, missä vähänkään kaivataan opiskelijoiden mielipiteitä”, sanoo Pörssin tämänvuotisen hallituksen kopovastaava Petteri Karjalainen.

”Henkilökunta oikeasti reagoi opiskelijoiden toiveisiin. Jos kerrotaan hyvin perusteltu argumentti, miten asioita pitäisi muuttaa, niin kyllä sille annetaan painoarvoa”, lisää laskentatoimen opintosuunnan kopovastaava Katariina Palotie.

Kun opiskelijat ovat joukolla mukana ehdottamassa uudistuksia, niin henkilökuntakin tietää, että ne eivät ole vain ainejärjestön hallituksen vaan kaikkien opiskelijoiden toive.

Hyvät välit henkilökuntaan eivät tietenkään synny yhdessä yössä. Pörssin hyvä tilanne on monen vuoden sinnikkään työn tulosta. Karjalaisella tulee kopovastaavana vuodenvaihteessa täyteen kolme vuotta, mutta kiitos kuuluu hänen mukaansa myös hänen edeltäjilleen.

”Välejä ei ole tarvinnut rakentaa alusta uudestaan, kun hallitus on vaihtunut, vaan aina on ollut jatkuvuutta.”

Pienemmissä ainejärjestöissä tarvitaan tietenkin vähemmän kopoihmisiä kuin suurissa. Niissä on kuitenkin vaarana se, että kaikki taakka kertyy yhden kopovastaavan harteille. Niissä kannattaakin hakea tukea kanssaopiskelijoilta, kertoo Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYYn korkeakoulupoliittinen vastaava Joachim Kratochvil. Opiskelijoita voi kannustaa kehittämään opetusta esimerkiksi kyselyillä.

”Kun opiskelijat ovat joukolla mukana ehdottamassa uudistuksia, niin henkilökuntakin tietää, että ne eivät ole vain ainejärjestön hallituksen vaan kaikkien opiskelijoiden toive”, Pörssin Karjalainen sanoo.

Ainejärjestöjen kannattaa pyrkiä vuoropuheluun, ei vastakkainasetteluun tai sormella osoitteluun.

Ainejärjestön olennaisin korkeakoulupoliittinen tehtävä on taata jäsenistölleen hyvää opetusta ja puuttua mahdollisiin epäkohtiin. Ainejärjestön ei kuitenkaan kannata ottaa pelkkää valittajan ja vahtikoiran roolia. Paljon parempi lopputulos saadaan, jos asioista keskustellaan ja jos tuodaan myös uusia ideoita kehiin, sanoo Kratochvil.

”Ainejärjestöjen kannattaa pyrkiä vuoropuheluun, ei vastakkainasetteluun tai sormella osoitteluun. Ainejärjestön kannattaa esimerkiksi itse ehdottaa uusia kursseja, jotka tuntuisivat opiskelijoista kiinnostavilta ja hyödyllisiltä.”

Karjalainen muistuttaa, että hyvä opetus vaatii molemmilta osapuolilta myönteistä asennetta ja tahtoa kehittyä.

”Pitää ehdottomasti kiittää kauppakorkeakoulua yhteistyöstä.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.