Ei hakutuloksia.

Teksti ja kuva Laura Kangas

Yhteiskuntatieteiden pääaineita yhdistettiin, filosofian fuksien määrä romahti – ”Pitkällä aikavälillä tällainen tilanne lamauttaisi Mephiston toiminnan”

Ilmari Räisänen, Tuomas Suolahti, Miio Seppänen ja Santeri Kytöneva ovat jo päättäneet valita filosofian opintosuunnan.

Filosofian opiskelijoiden määrä väheni rajusti, kun se siirtyi osaksi yhteiskuntatieteiden yhteistä tutkinto-ohjelmaa. Viime vuonna aloitti vain neljä filosofian fuksia.

Viime vuoden filosofian fuksit mahtuvat vaivatta kuppilan pienimpäänkin pöytään. Heitä on nimittäin vain neljä – Ilmari Räisänen, Tuomas Suolahti, Miio Seppänen ja Santeri Kytöneva.

Tämä johtuu siitä, että filosofia ei ole enää oma pääaineensa. Viime syksynä filosofiaa ryhdyttiin opiskelemaan yh­teis­kun­ta­tietei­den ja fi­lo­sofian tut­kin­to-oh­jel­man alla.

Uudessa tutkinto-ohjelmassa opiskellaan filosofiaa, sosiologiaa, politiikan tutkimusta ja yhteiskuntapolitiikkaa, joista kukin on ennen ollut oma pääaineensa. Maisterivaiheessa opiskelijat valitsevat näistä yhden opintosuunnakseen, mutta siihen voi keskittyä jo aikaisemmin.

Filosofiassa on aiemmin ollut 16 aloituspaikkaa vuosittain. Siihen verrattuna opiskelijamäärä näyttää pudonneen merkittävästi. Neljän opiskelijan luku ei tosin ole lukkoon lyöty, sillä jotkut voivat valita filosofian opintosuunnakseen vielä myöhemmin.

Räisäsen, Suolahden, Seppäsen ja Kytönevan mukaan useilla filosofian kursseilla on vähän ihmisiä, ja monilla luentosalin penkeillä istuu sivuaineopiskelijoita.

”Onneksi vanhemmat opiskelijat ovat ottaneet meidät hyvin vastaan”, kertoo Tuomas Suolahti.

Filosofian ainejärjestö Mephiston puheenjohtaja Tuomas Manninen kertoo, että tapahtumia ei ole uudistuksen jälkeen voitu juuri suunnata uusille opiskelijoille, koska heitä on niin vähän. Myös ainejärjestön talous on jonkin verran kärsinyt jäsenmaksujen pienestä määrästä.

”Pitkällä aikavälillä tällainen tilanne lamauttaisi Mephiston toiminnan: meillä ei olisi sen enempää hallitusta kuin jäsenistöäkään, jolle järjestää tapahtumia ja jonka etuja valvoa”, Manninen sanoo.

”Pääsykokeessa ei kysytty juuri mitään filosofiasta, ja tuntui kuin olisin hakemassa johonkin muuhun aineeseen.”

Viime vuoden fukseille on selvää, miksi moni muu vierastaa filosofiaa.

”Työllisyys. Monelle on tosi epäselvää, mitä filosofina voi tehdä valmistumisen jälkeen. Muut opintosuunnat tuntuvat turvallisemmilta, kun niissä työllistymismahdollisuudet ovat selkeämmät”, sanoo Räisänen.

Kaikille yhteinen pääsykoe voi myös hämmentää alalle pyrkiviä.

”Pääsykokeessa ei kysytty juuri mitään filosofiasta, ja tuntui kuin olisin hakemassa johonkin muuhun aineeseen”, Kytöneva sanoo.

Mephisto teetti viime keväänä jäsenistölleen kyselyn muutoksesta. Sen vastaajista yli 92 prosenttia piti vanhaa pääsykoemenetelmää parempana kuin nykyistä.

”Jos alkaa näyttää siltä, että vaikka puolet opiskelijoista olisi menossa yhteen opintosuuntaan, niin varmaan jatkossa siihen pääsemistä tultaisiin jotenkin rajoittamaan.”

”Uudistuksella tavoiteltiin sitä, että tutkinto-ohjelma vahvistuisi”, kertoo yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen johtaja Mika Ojakangas.

Ojakankaan mukaan laitoksella ei vielä tiedetä, miten uudistus on toiminut, sillä viime vuonna aloittaneet opiskelijat eivät ole ehtineet opiskella juuri muuta kuin kaikille yhteisiä kursseja. Uudistuksen vaikutukset nähdään kunnolla vasta kahden vuoden päästä, jolloin viime vuonna aloittaneet valitsevat maisterivaiheen opintosuuntansa.

”Jos alkaa näyttää siltä, että vaikka puolet opiskelijoista olisi menossa yhteen opintosuuntaan, niin varmaan jatkossa siihen pääsemistä tultaisiin jotenkin rajoittamaan. Se tietysti olisi kestämätön tilanne.”

Ilmassa on kuitenkin merkkejä siitä, ettei filosofian tilanne näytä jatkossa aivan näin synkältä. Tämän syksyn fuksien joukossa on Mephiston mukaan noin kymmenkunta filosofiasta kiinnostunutta opiskelijaa.

”Haluan opiskella filosofiaa rakkaudesta tietoon. Löysin tästä oman juttuni”, Miio Seppänen kiteyttää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.