Ei hakutuloksia.

Teksti Laura Kangas

Kortepohjaan suunnitellaan isoja uudistuksia: Puisto, kauppakeskus ja yli tuhat uutta asukasta

Muun muassa ylioppilaskylän MNOP-talot todennäköisesti katoavat Kortepohjan siluetista. Kuva: Tatu Onkalo

Kortepohjan kehittämissuunnitelma muuttaa myös ylioppilaskylää. Suunnitelman myötä kaksi vuotta vanhan arkkitehtuurikilpailun voittajatyö tuskin toteutuu.

Kortepohjaan kaavaillaan perusteellista myllerrystä, jonka myötä alueen asukasluku kasvaisi reippaasti ja rakennukset muuttuisivat merkittävästi. Torstaina 17.5. julkistettiin Kortepohjan kehittämissuunnitelma, joka vaikuttaa runsaasti myös ylioppilaskylän elämään.

Kehittämissuunnitelmaan kuuluu monta eri osa-aluetta. Alueelle on suunnitteilla muun muassa Laajavuorentieltä lähes Tuomiojärven rantaan ulottuva puisto, ja alueen kaupat siirtyisivät nykyisestä Kortepohjan ostoskeskuksesta uuteen kauppakeskukseen Kartanokujalle, jonne tulisi myös uusia yrityksiä.

Kortepohjaan tulisi myös lisää asuntoja ja parkkipaikkoja. Lisäksi Kortepohjan päiväkodille ja alakoululle rakennettaisiin uusi rakennus, jonka yhteyteen tulisi myös kirjasto.

Suunnitelma on tarkoitus toteuttaa noin seuraavien kymmenen vuoden aikana. Suunnitelman toteuttaminen aloitetaan asemakaavamuutosten kautta.

Opiskelija-asumista voitaisiin laajentaa enemmän kampuksen suuntaan.

Myös ylioppilaskylään on tulossa muutoksia. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYYn kantava ajatus on, että ylioppilaskylä halutaan entistä läheisemmin osaksi muuta Kortepohjaa.

Useat ylioppilaskylän talot ovat purku-uhan alla. Mahdollisia purettavia taloja ovat muun muassa L-talo, K-talo, Q-talo ja MNOP-talot. JYY on jo pitkään suunnitellut MNOP-talojen eli tuttavallisemmin DDR:n purkamista, sillä vanhan talon peruskorjaus tulisi hyvin kalliiksi.

Vuonna 2015 järjestettiin kansainvälinen Europan13-arkkitehtuurikilpailu, jossa visioitiin nimenomaan MNOP-talojen aluetta. Voittajaksi valittiin työ, jossa MNOP-talojen ja nykyisen ostoskeskuksen tilalle rakennettaisiin kaksi suurta umpikorttelirakennusta, joista toinen olisi ylioppilaskylän opiskelijakortteli ja toinen Kortepohjan uusi keskuskortteli liiketiloineen.

Voittajatyö tuskin tulee kuitenkaan toteutumaan läheskään sellaisenaan, toteaa JYYn toimitusjohtaja Marko Huttunen.

”Umpikortteli-idea ei vastaa sitä ajatusta, että haluamme ylioppilaskylän integroituvan muuhun Kortepohjaan. Siksi suunnitelma tuskin toteutuu ainakaan ihan sellaisenaan”, Huttunen toteaa.

Kortepohjaan ei myöskään näillä näkymin ole tulossa lisää opiskelija-asuntoja, Huttunen kertoo. Itse asiassa opiskelija-asuntojen määrä saattaa jopa hieman laskea, mikäli MNOP-talot puretaan ja niiden tilalle rakennetaan uusia taloja.

”Opiskelija-asumista voitaisiin sen sijaan laajentaa enemmän kampuksen suuntaan, sillä opiskelijat enimmäkseen toivovat asuntoja läheltä yliopistoa”, Huttunen sanoo.

Ylioppilaskylä on jo tällä hetkellä remonttimylläkän keskellä.  Alkuvuodesta remontit ovat valmistuneet Rentukassa ja A-rakennuksessa, ja seuraavaksi peruskorjataan B, C, D ja E.

Kehittämissuunnitelman myötä Kortepohjan kasvuennuste muuttuu huomattavasti optimistisemmaksi.

Kortepohjassa asuu noin 10 000 ihmistä, joista noin 2000 on opiskelijoita.
Alun perin kaupungin kasvuennusteessa on odotettu, että Kortepohja kasvaisi seuraavien kymmenen vuoden aikana hyvin maltillisesti ja asukasmäärä nousisi vain noin kahdellasadalla.

Kehittämissuunnitelman myötä kasvuennuste muuttuu kuitenkin huomattavasti optimistisemmaksi, ja sen odotetaan tuovan Kortepohjaan jopa 1000–2000 asukasta.

Kortepohjan kehittämissuunnitelmaa ovat olleet laatimassa Jyväskylän kaupungin lisäksi JYY, Keskimaa, Asuntojen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara, Jyväskylän seurakunta, Luoarkkitehdit, Arkkitehtipalvelu, Inmeco Oy ja Royal House.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.