Ei hakutuloksia.

Teksti Jari Valtee Kuvat Aleksi Tolppi

Heli Hämäläinen kerää kaskut talteen

Muistoja opiskeluajoista saadaan loppuvuodesta lukea yli kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen.

Tenttitilanne voi olla hämmentävä, mutta kuvittele, mitä se on harakalle, joka kerran yritti osallistua yleiseen tenttiin.

Harakka ilmestyi kesken kuulustelun Jyväskylän yliopiston päärakennuksen toisen kerroksen saliin. Sen lentely häiritsi tenttiä siinä määrin, että opiskelijat jouduttiin siirtämään muualle.

Tämä erään opiskelijan mieleen jäänyt muisto päätyy kansien väliin monien muiden tarinoiden ohella loppuvuodesta. Silloin julkaistaan kirjoitusviestinnän opettajan Heli Hämäläisen kaskukirja, johon on koottu Jyväskylän yliopiston nykyisten ja entisten opiskelijoiden muistoja.

Teos on jatkoa vuonna 1995 ilmestyneelle Päivi Putkosen toimittamalle kaskukokoelmalle Sosiaalisen koostumuksen optimaalinen maksimi. Hämäläisen teoksen on määrä koostua Putkosen kaskukokoelman jälkeen tapahtuneista muistoista.

 

Toinen Hämäläisen saama kasku kertoo siitä, kuinka opiskelijoiden on toisinaan ollut vaikea tunnistaa ruokaloiden antimia.

Muuan pitkäaikainen opiskelija tunnetaan ruokasekoiluistaan Lozzissa. Hän kertoo ottaneensa useammankin kerran epähuomiossa hernekeittoa milloin perunoiden, milloin riisin kastikkeeksi.

Kerran hän pudotti maksuksi varaamansa kolikot täyteen lihakeittoastiaan. Hän kysyi keittäjältä, riittääkö se maksusuoritukseksi, mutta keittäjä oli kuulemma vain tuhahtanut ja kantanut täyden keittoastian pois surkean näköisenä.

 

Hämäläinen määrittelee kaskut humoristisiksi kertomuksiksi opiskeluajoilta tutuista tapahtumista tai henkilöistä. Tarinat eivät välttämättä sisällä vitseille tyypillistä käännekohtaa eli punchlinea.

”Kaskun huvittavuus perustuu yleensä siihen, että kertomuksessa esiintyvä henkilö tai tilanne on kuulijalle tuttu. Esimerkiksi jonkun opettajan maneerimaisesti toistelema, täysin asiallinen fraasi voi olla kaskuna hauska, jos kuulija tunnistaa sen”, Hämäläinen kertoo.

Hämäläisen kaskuprojektin alku on lähes kasku itsessään. Kirjan julkaiseva Kampus Kustannus oli aloittanut kaskujen keräämisen jo vuonna 2013, mutta tarinoita ei juuri kertynyt.

Hämäläinen oli yksi harvoista muistojaan jakaneista henkilöistä, joten häntä pyydettiin kirjoittamaan koko kirja. Kustannussopimus kirjoitettiin viime vuonna.

Kaskujen etsimisen Hämäläinen aloitti pienimuotoisesti kyselemällä tutuiltaan. Projektin edetessä tarinoitaan on jakanut yhä useampi vieraampikin opiskelija.

”Tämän vuoden puolella on ruvennut tieto leviämään, ja lähes joka päivä tulee joltakulta yhteydenotto. Tällä hetkellä on noin sata kappaletta jokseenkin järkevään muotoon kirjoitettuja kaskuja. Lisäksi on aika paljon raakakamaa, joka sisältää vain muutaman avainsanan, joista kasku pitää valmiiksi kirjoittaa”, Hämäläinen toteaa.

 

Toistaiseksi kertomuksia ovat lähettäneet pitkälti alumnit. Hämäläinen on saanut myös viestejä muistoista, jotka eivät enää sovi teoksen aikahaarukkaan.

”Jonkin verran on tullut juttuja jopa 70-luvulla tapahtuneista sattumista. Niitä todennäköisesti joutuu rajaamaan hieman pois. Tarkoituksena on kerätä juttuja 90-luvulta tähän päivään.”

Nykyisiltä opiskelijoilta kaskuja ei sen sijaan ole liiemmin kertynyt. Hämäläinen epäilee sosiaalisen median vievän kertomukset.

”Jos jotain erikoista tapahtuu, se kirjoitetaan samana päivänä sosiaaliseen mediaan. Toinen syy voi olla myös siinä, etten itse ole ehtinyt ottaa yhteyttä kaikkiin nykyisiin kollegoihin ja opiskelijoihin. Joskus kaskuja täytyy itse erikseen kysyä niitä saadakseen”, Hämäläinen pohtii.

 

Hämäläinen on joutunut miettimään henkilöiden nimien kertomista. Kaskukirjaan tullaan todennäköisesti saamaan myös julkisuuden henkilöiden opiskelumuistoja, joten joissain tapauksissa nimien mainitsemisella on lisäarvoa. Valtaosa kaskuista kuitenkin julkaistaan nimettömästi.

”Sain vinkin, että kannattaisi jututtaa täällä opiskelleita, yhteiskunnallisesti merkittäviä henkilöitä, kuten esimerkiksi Arto Nybergiä ja Sofi Oksasta. Jos joku mainitaan kaskussa nimeltä, varmistan tietysti henkilöltä itseltään, voiko asian kertoa.”

Akateemisesti hauskaa

  • Heli Hämäläisen kaskukirja julkaistaan tämän vuoden aikana.
  • Kirjan julkaisee Kampus Kustannus.
  • Omia opiskeluajan muistojaan voi lähettää vappuun 1.5.2017 mennessä.
  • Kaskut lähetetään joko sähköpostitse heli.m.hamalainen(at)jyu.fi tai blogin akateemisestihauskaa.blogspot.fi etusivulla olevan yhteydenottolomakkeen kautta.
  • Lähetettyjen muistojen ei tarvitse olla loppuun asti viilattuja – tärkeintä on se, mitä tapahtui, kenelle ja milloin, ja mikä tapahtuneessa oli erikoista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.