Ei hakutuloksia.

Teksti Saku Uotila Kuvat Khairul Riyadh

Rivoja riimejä ja tuplaviskejä ‒ Mc Taakibörsta lunasti odotukset

Syksyllä paluunsa julkistanut suomiräpin kulttinimi Mc Taakibörsta saapui nykyiseen Suomen hiphop-pääkaupunkiin pimeänä keskiviikkoiltana. Kolmikon käsittelyn jälkeen pimeänä oli myös monen kuulijan muisti.

Menneenä syksynä osittain suurenkin yleisön huomion herättänyt legendaarinen räppikolmikko Mc Taakibörsta saapui monelle aikaisena joululahjana 21. joulukuuta Jyväskylän Club Escapeen. Syksyn aikana Tavastian kolmesti minuuteissa loppuun myynyt ryhmä onkin ollut jokaisen vähääkään Suomen hiphop-karttaa tuntevan räppipään huulilla. Alkutalven keikkojen ja varsinaisen vuosituhannen alussa tapahtuneen lopettamisen välissä kolmikko on esiintynyt yhdessä ainoastaan Flow-festivaalilla vuonna 2011. Jyväskylän vierailu todisti sen, että leukaperät eivät oikein voideltuna kangistu nelikymppisiltäkään.

 

Vuonna 2000 päivänvalon nähnyt ja vuonna 2002 kuopattu Mc Taakibörsta ehti aktiiviaikoinaan jättää lähtemättömän vaikutuksen suomalaiseen räppikansaan. Jo ennen kolmikon yhdistymistä Kehäkettu ja Setä Koponen julkaisivat EP:n, jossa saatiin osviittaa tulevasta: muiden fiittaajien etsiessä vielä askelmerkkejä Davo Isotaaki osoitti suorastaan ylivertaista asennetta ja lyyristä taituruutta sinetöiden kolmikon yhteistyön. EP:ltä suurimpana hittinä onkin jäänyt elämään kolmikon esittämä PL2000, jonka suosion sinetöi itseironiassaan verraton musiikkivideo kolmesta rakennusmiehestä ja löyhästä työmoraalista. Kevyehköistä aiheista räppäävät rääväsuut nostavatkin hauskanpidon toiminnan keskiöön riimittelyn keskittyessä suurilta osin naisiin, kaljaan ja näistä juontuviin lieveilmiöihin.

Itse keskiviikon yössä herrasmiehiä kuunnellessa yleisö saattoi huomata nopeasti, että ajan hammas ei ollut päässyt tylsyttämään ulosantia pienimmässäkään määrin. Hieman puolenyön jälkeen lavalle kivunneet artistit ottivat tilan nopeasti haltuun ja kajauttivat aloituskappaleina Kehäketun ja Setä Koposen EP:n aloittavat Aloitus ja Etenevän liikkeen laki. Kolmantena kappaleena kuultiin PL2000, joka viimeistään tyhjensi kuulijoiden korvakäytävät kaikesta ylimääräisestä.

Illan aikana kuultiin Taakibörstan omien hittien lisäksi paljon eri kokoonpanoilla tehtyjä kappaleita, kuten Reilukerhon Vielä kerran pojat sekä härskiydessään omalle tasolle yltävä Melaveikkojen Vehkeet levällään. Illan päättänyt Riskejä on otettava päättyi kappaleen sanoja mukaillen tuplaviskien kohotukseen, josta jäi kuulijoille oiva ohjenuora yöllisiin seikkaluihin.

Kenties Melaveikkojen innoittamana keikan loppupuolella nähtiin musisoinnin lisäksi myös muita taidemuotoja. Yleisö pääsi todistamaan merkillistä spektaakkelia lavalla olleelta näytöltä. Juhlakansalle esitettiin kieli poskessa tehty mainosmainen videopätkä, jossa Kehäkettu mainosti ilmeisesti itse kehittelemäänsä Robosaki 10000-penispumppua. Yleisö oli silminnähden hämmentynyt ja toisaalta haltioissaan seuratessaan Kehäketun alastoman vartalon kiemurtelua näytöllä yhdessä genitaalien koon mullistavan Robosakin kanssa. Jotakin vastaavankaltaista tosin oli odotettavissa yhtyeen sanoituksellisten edesottamuksien ja syystalven aiempien keikkojen perusteella.

Yleisesti koko keikka oli juuri sitä mitä Mc Taakibörstalta saattoi odottaa. Koko puolitoistatuntisen ajan tunnelma oli kuin isoissa kotibileissä, jonne koko kaupunki oli saanut kutsun. Välillä yksittäinen kuuntelija osoitti kiintymystään artisteihin näyttämällä keskisormea, välillä taas Kehäkettu otti osuman päähänsä nuuskakiekosta. Viimeisen kappaleen aikana esiintyjistä Davo alkoi olla maistissa tavalla, joka jossakin määrin haittasi riimien suoltamista. Silti mikään näistä tekijöistä ei vaikuttanut negatiivisesti yleisöön tai esiintyjiin vaan pikemminkin toivat odotetun mausteensa jo valmiiksi maukkaaseen keitokseen. Yleisökin tiesi, että keikalla kaikki on mahdollista ja ainoastaan artistien raivoraitistuminen olisi voinut vaikuttaa keikan tunnelmaan ja artistien esiintymiseen negatiivisesti. Näin ei kuitenkaan onneksi ollut päässyt tapahtumaan.

Allekirjoittanut poistui keikalta tyytyväisenä, eikä varmasti ollut ainoa. Vaikka Taakibörstan musiikkia on arvosteltu roisista kielenkäytöstä ja sitä on vertailtu tiedostavaan ja kantaaottavaan räppiin, pitää se silti tiukasti pintansa räppipäiden keskuudessa ja kasvattaa suosiotaan myös tyylilajiin vähemmän vihkiytyneiden kansalaisten parissa. Kaikessa härskiydessään Taakibörstan musiikki onkin rehellistä tyylilleen ja juurilleen: pääasia on hauskanpito ja hyvät juhlat. Ja sellaiset myös saatiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *