Ei hakutuloksia.

Teksti Hinni Hirvonen

Vaihto Suomessa ei kiinnosta ruotsalaisia

Kuva: Markku Mujunen
Kuva: Markku Mujunen

Ruotsi pitää pintansa suomalaisten vaihtoon lähtijöiden kestosuosikkina, mutta Suomi ei näytä läntisten naapureidemme silmissä yhtä hohdokkaalta.

Viimeisen viiden vuoden aikana Ruotsi on vuosittain mahtunut yliopiston viiden suosituimman vaihtokohteen joukkoon. Myös Saksa, Iso-Britannia ja Espanja kohoavat kärkisijoille.

Viime vuonna Ruotsi sijoittui yliopiston opiskelijavaihtokohteista viidenneksi suosituimmaksi, kun sinne suuntasi 27 opiskelijaa.

Sen sijaan viimeksi Jyväskylässä opiskeli ruotsalainen vaihto-oppilas vuonna 2012. Kasvatustieteellisessä tiedekunnassa on lisäksi ollut viime vuonna kirjoilla yksi vaihto-opiskelija, joka kuitenkin suoritti opintonsa Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa.

Vuonna 2014 Jyväskylässä koko tutkintoaan suoritti yksi ja jatko-opintoja neljä ruotsalaista.

 

Yksi syy ruotsalaisten vähäiselle kiinnostukselle Suomea kohtaan lienee kieli.

”Suomalaiset hyötyvät työelämässä ruotsin kielestä, mutta suomesta ei ole ruotsalaisille samanlaista hyötyä”, Laura Laamanen kansainvälisistä palveluista mainitsee.

Kasvatustieteellisen tiedekunnan kansainvälisten asioiden suunnittelija Elisa Heimovaara epäilee erilaisen opiskelumallin selittävän eroja. Esimerkiksi Tukholman yliopistossa kurssit opiskellaan jopa viidentoista pisteen moduuleina. Suomessa opiskellaan pienempiä kokonaisuuksia, jolloin suurempi kurssimäärä voi kauhistuttaa tottumattomia.

 

Mitä sanovat itse ruotsalaiset?

Göteborgin yliopistossa japania ja sukupuolentutkimusta opiskeleva Nora Jansson arvelee, että Suomi vaikuttaa ruotsalaisten silmissä liian samanlaiselta.

”Esimerkiksi Helsinki on ilmastoltaan, arkkitehtuuriltaan ja kulttuuriltaan kuin Tukholma. Menisin mieluummin Tukholmaan, jonne pääsee nopeasti junalla.”

Göteborgin kansainvälisten opiskelijoiden järjestössä aktiivisesti toimiva Jansson ei tunne ketään, joka olisi ollut vaihdossa Suomessa tai edes Pohjoismaissa. Jansson aikoo suorittaa maisterinopintonsa ulkomailla, eikä Suomikaan ole poissuljettu vaihtoehto.

”Kohdemaata tärkeämpi on itse ohjelma”, Jansson huomauttaa.

 

Maria Sundin päätyi suorittamaan vaihto-opintojaan Helsinkiin Aalto-yliopistoon tuttavan suosituksesta.

Teknologia-alalla pohjoismainen osaaminen on suuressa arvostuksessa, mikä houkuttelee Suomeen opiskelijoita myös länsinaapurista. Moni Sundinin kurssikavereista suuntasi Norjaan ja Tanskaan.

”Suomalainen opetus on mieletöntä! Haluaisin jatkaa opiskelujani täällä vaihdon jälkeenkin”, Sundin ylistää. Lisäksi kiitosta saa riehakas opiskelijaelämä.

Vaikka teknologia-alalla suomalaista osaamista arvostetaan, myöntää Sundin, ettei Suomi muuten kohteena houkuttele kaikkia ruotsalaisia.

”Vaihtokohdetta valitessa Suomea ei vain tule ajatelleeksi”, Sundin selittää. Toiseksi tekijäksi hän nimeää hankalan kielen.

Sundinin kotiyliopisto ei markkinoinut erikseen mitään yliopistoa tai ohjelmaa, vaan kaikki tieto oli etsittävä itse. Toisaalta yliopisto järjesti halukkaille Inspiration evening –tilaisuuden, jossa vaihdosta palanneet kertoivat kokemuksistaan. Ruotsiin palattuaan myös Sundin aikoo suositella Suomea ystävilleen.

 

Myös Laamanen peräänkuuluttaa vaihdosta palanneiden palautteen tärkeyttä.

”Yleensä innostus lähtee, kun joku kertoo, kuinka hieno kokemus vaihto on ollut.”

Kansainvälisissä palveluissa ruotsalaisten ja muiden pohjoismaalaisten vähäistä kiinnostusta Jyväskylää kohtaan on pohdittu yhdessä kansainvälisten koordinaattoreiden kanssa. Myös Heimovaara kertoo, että hänen pohjoismaiset kollegansa lähettäisivät mielellään enemmän opiskelijoita Suomeen.

Kohdeyliopistoihin on lähetetty esitteitä, joissa kerrotaan esimerkiksi laajasta myös englanninkielisestä opiskelutarjonnasta, toimivasta opiskelijapalvelusta ja mukavasta opiskelijakaupungista.

”Emme kuitenkaan voi vaikuttaa lähtevän yliopiston markkinointiin”, Laamanen toteaa.

Toisaalta esimerkiksi Tanskasta tuli viime vuonna enemmän hakijoita.

 

Nordplus- ja Nordlys-ohjelmat toimivat verkostoina, jolloin korkeakoulut sitoutuvat vastaanottamaan vaihto-oppilaita samanlaisella innolla huolimatta siitä, lähteekö heiltä saapujan yliopistoon opiskelijaa. Sen sijaan Erasmus –ohjelmassa laitokset solmivat sopimuksensa keskenään. Viestintätieteiden laitoksen kansainvälisten asioiden yhdyshenkilö Sari Mäkikangas kertoo yhdestä ruotsalaisesta yliopistosta, joka oli purkanut Erasmus-sopimuksen viestintätieteiden laitoksen kanssa, kun Ruotsista lähtijöitä ei tullut.

”Toisaalta he sanoivat, että opiskelijavaihtoa voidaan edelleen tehdä Nordplus-verkoston puitteissa”, Mäkikangas selventää.

Kaikki kolme haastateltavaa vakuuttavat, että yhteistyö ruotsalaisten yliopistojen kanssa jatkuu, vaikka kansankodin kasvattien kiinnostus Suomea kohtaan pysyisi vähäisenä.

TILASTOJA

  • Ruotsalaisia vaihto-opiskelijoita Suomen korkeakouluissa v. 2014 : 85
  • Suomalaisia vaihto-opiskelijoita Ruotsin korkeakouluissa v. 2014: 531
  • Jyväskylästä (jyu) lähteneitä vaihto-opiskelijoita Ruotsissa v. 2014: 27
  • Ruotsalaisia vaihto-opiskelijoita Jyväskylässä v. 2014: 1 (Kokkola)
  • Suomalaiset tutkinto-opiskelijat Ruotsissa 2014/2015: 1539
  • Ruotsalaiset tutkinto-opiskelijat Suomessa 2014: 461
  • Ruotsalaiset tutkinto-opiskelijat Jyväskylässä: 5

Lähde: CIMO, Jyväskylän yliopisto

 

Lue lisää:

Vaihdon karu arki saattaa yllättää (8.10.2015)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *