Ei hakutuloksia.

Teksti  Minna Tiainen

Harhailijat halutaan kuriin

Opiskelijat pääsivät huoahtamaan helpotuksesta, kun torstain 21.3. kehysriihi ei muuttanutkaan opintotukea nykyistä lainapainotteisemmaksi. Hyvillään kannattaa olla myös muun muassa lupauksesta sitoa tuki indeksiin suunniteltua aikaisemmin.

Aivan kaikki ei silti mennyt opiskelijoiden ehdoilla. Tämän pääkirjoituksen kirjoittamishetkellä näyttäisi siltä, että opintorahan nostamiseen tulee uusia rajoituksia.

Vahvistamattomien tietojen mukaan toista tutkintoaan tekevien lisätukikuukausia vähennetään kuudella. Lisäksi opintokea voi nostaa jatkossa todennäköisesti vain siinä tapauksessa, että suorittaa vuoden aikana vähintään 20 opintopistettä.

 

Muutokset koskevat niihin, joiden opinnot eivät etene suoraviivaisesti fuksivuodesta kesätöiden kautta viiden vuoden kuluttua seuraavaan publiikkiin. Linja on sama kuin yliopiston hakuihin suunnitelluissa kiintiöissä. Ne tulevat todennäköisesti osaltaan tekemään alan vaihtamisen vaikeaksi.

Viesti on selvä: Ihmettelyä ja harhailua ei katsota hyvällä, eikä varsinkaan kannata kuvitella, että yliopisto olisi jonkinlainen itseään etsivien nuorten aikuisten suojasatama. Paperit käteen ja katseet kohti oikeaa elämää.

Käytännössä muutos on jo alkanut. Opiskelijapolitiikassa kokouspöydät täyttyvät kuulemma yhä harvemmin, koska osanottajien tiukka opintoaikataulu säätelee arkea.

 

Tässä keppien ja porkkanoiden melskeessä olisi toivottavaa, että päättäjät muistaisivat ihan pelkän opinto-ohjauksenkin vievän pitkälle. Moni vaihtaa yliopistossa alaa siksi, ettei oman alan töitä vain löydy.

Oppilaitosten pitäisi olla riittävän rehellisiä tarjoamiensa mahdollisuuksien suhteen. Nuoria on turha kouluttaa kortistoon, ja opiskelijoille pitäisi tehdä opintojen ohjauksella mahdollisimman aikaisessa vaiheessa selväksi, millainen ammatillinen tulevaisuus omilla valinnoilla on odotettavissa.

Jos tehty päätös osottautuu huonoksi, opiskelijan voisi olla järkevää uhrata pari vuotta täyspainoisesti uuden pääaineen opiskeluun sen sijaan, että aika kuluu Kelan työllistämiskurssien ja satunnaisten harjoittelujen parissa.

Opiskeluaikoihin vaikuttaa lisäksi myös kurssiaikataulujen suunnittelu. Parhaiten opiskelijoita kannustetaan valmistumaan sillä, että kurssit järjestetään järkevästi ja niitä voi suorittaa joustavasti. Jos esimerkiksi pakollisen kurssin luennot pomppivat kalenterissa viikoittain eri päiville ja tunneille, yksi läsnäolopakollinen kurssi saattaa ahmaista tilan monelta muulta.

Moni laitos saa katsoa peiliin seuraavan kerran, kun on aika motkottaa opiskeljoille vitkuttelusta ja venyvistä opintoajoista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *