Pidin ylioppilaskunnan infokierroksia viime viikoilla. Olin itse alunperin ainejärjestöaktiivi ja hallinnon opiskelijaedustajana laitoksellani. JYYn hommiin päädyin järjestöklubien ja valiokuntien kautta. Töissä olen ollut nyt pari kuukautta.

Ensimmäisen viikon talokierros ei aikoinaan itseäni innostanut. Muistan lähinnä piirakkakuvion siitä, mihin jäsenmaksurahat menevät ja Ilokiven alakerran ”päivänvalossa” masentavan mattamustat seinät. Olin yliopistossa opiskelevien kavereiden kautta jo tutustunut yo-kuntaan ja päättänyt olla kiinnostunut. Suurin osa ei kuitenkaan niin tee.

Ei kaikkien tarvitsekaan, siksi on meitä palkollisia etujanne ajamaan. Yritin kuitenkin talokierroksilla saada yhden asian jäämään mieleen: Opiskelijat kuuluvat yo-kuntaan ja yo-kunta kuuluu opiskelijoille. Kaikilla on siis täysi oikeus tehdä siitä näköisensä. Talokierroksella teki mieli kertoa kaikki ne asiat, joista innostun tässä toiminnassa ja joista pidän. Niitä on kuitenkin todella paljon, joten jätin osan niistä kerrottavaksi teille kaikille näin Jylkkärin sivuilla.

Joten tässä tulevat ylioppilaskuntaintoilijan tunnustukset. Olen innostunut joka päivä, kun voin asua ylioppilaskylässä ja katsoa sen talojen massiivisia ulkosivuja ja tiedän sisällä olevan identtisiä, vaikka täysin erilaisia pieniä koteja. Olen innostunut myös, kun saan tilattua opetusministeriön tiedotteet RSS-syötteinä ja löydän hyvän tiivistelmän EU:n koulutuspoliittista selonteoista. Olen ylpeä siitä, että kehitysideani menevät edes joskus läpi ja koen saaneeni jotain parannettua tässä maailmassa.

Olen saanut hyviä ystäviä sekä ainejärjestöstä että JYYstä. Olen saanut työkokemusta, tietoa ja taitoja. Olen myös saanut stressioireita, krapuloita ja itseni kipeäksi nauramisesta. Olen näyttänyt vakuuttavalta pitäessäni puhetta päärakennuksen juhlasalissa. Olen myös näyttänyt tissit vuosijuhlien jatkoilla ja siitä on ollut vakuuttavuus kaukana. En montaakaan asiaa jättäisi tekemättä ja ainut mitä kadun on, etten lähtenyt tekemään tätä kaikkea jo aiemmin.

Jonain päivänä tämä elämänvaihe loppuu ja pitää innostua jostain muusta. Kyllä tästä kannattaa ottaa ilo irti vielä kun voi. Monelle se tarkoittaa vain opiskelijakortilla saatavaa VR:n alennusta, mutta ainakin minä voin rehellisesti suositella ottamaan selvää, mitä kaikkea muutakin se voi olla.

Susanna Koistinen
JYYn korkeakoulupoliittinen sihteeri