Jaakko Lovén toimi Jyväskylän kaupunginjohtajana 1975–94. Nyt hän syyttää kaupunkia virkamiesvallasta ja vaatii lisää avointa päätöksentekoa.
“Viipuristahan mä oon tullut karjalan evakkona, kun isä sai talvisodan loppuessa komennon Jyväskylään. Ja 1975 vuoden alusta tulin kaupunginjohtajaksi Jyväskylään maalaiskunnan kunnanjohtajan paikalta.
Teollisuuden sosiaalipäälliköksi alunperin piti mennä, mutta näitä paikkoja alettiin sodan jälkeen miehittää kotiutetuilla sotilasviranomaisilla. Siihen aikaan tähän sosiaalipäällikkyyteen sisältyi kaikenlaista. Teollisuus oli silloin enemmän sosiaalinen yhteisö.Tässä on tapahtunut hyvin raju muutos. Teollisuus on karsinut kaikki ulkopuoliset toiminnot, kuten päiväkodit ja henkilökuntaan kohdistuvat sosiaaliavut. Nyt se tekee vain sitä bisnestä, joka sen toimenkuvaan kuuluu. Kaiken pitää tuottaa jotain.
Minusta se on vienyt tätä yhteiskuntaa vikaraiteille. Yritysmaailman kautta se on siirtynyt julkishallintoon. Tänä päivänä julkishallinto ulkoistaa ja yksityistää hyvin paljon ja luopuu itse aikaisemmin kunnallishallintoon ja -demokratiaan kuuluvista tehtävistä.Mun käy sääliksi, kun ensi syksynä on kunnallisvaalit. Moni asettuu ehdokkaaksi suurin toivein, että he pääsevät vaikuttamaan kaupunkikuvaan ja kaupungin kehittämiseen.
Mutta tänä päivänä tässä kaupungissa on 57 tytäryhtiötä. Ne suuret yhtiöt on sellaisia, ettei valtuusto pääse niihin käsiksi ollenkaan.
Joku Jyväskylän Energia esimerkiksi. Sähkön hinta määräytyy sähkölain perusteella. Nyt sinne siirtyy vesi- ja viemärihommat. Kaupunki ei pääse määrittelemään mitään näitä taksoja.
Ainut ohje, mitä täällä konsernihallinnossa on, koskee sitten energian kaukolämpöä. Siitä on sanottu, että se ei saa nousta korkeammaksi kuin kymmenen suurimman kaupungin keskiarvo.
Ne toimii liikeperiaatteen mukaan, ja jokainen yhtiö on osekeyhtiölain alainen. Niiden pitää tuottaa ylijäämää. Säätiöissä on samanlaiset säännökset. Ne voivat toteuttaa vain sitä tarkoitusperää, mihin ne on tehty.Nää on semmoisia asioita, joista ei paljon puhuta. Esimerkiksi tuo Paviljonki-säätiö. Kaupunki subventoi sitä vuosittain 900 000 eurolla.
Kun kaupungilla itsellään ei ole ollut sitä rahaa toteuttaa, niin tämä on käyttökelpoinen muunto. Kaupunki takaa lainat ja säätiö toteuttaa.Mä taistelin viimeiseen asti esimerkiksi siitä, että energialaitos olisi kunnallinen liikelaitos. Siinä ennen kuin jäin eläkkeelle.
Mikä sitten on kunnallisen liikelaitoksen ja osakeyhtiön ero? Se on se, että osakeyhtiön ei tarvitse raportoida tulostaan oikeastaan ollenkaan. Se ei kulje kaupungin talousarvion kautta. Kunnallinen liikelaitos taas kirjaa voiton tai tappion aina talousarvioon. Siinä pääsee valtuutetut kiinni sinne paremmin.
Kyllähän näissä suuryhtiöissä kaupunginhallitus sitten edustaa 100-prosenttisesti yhtiökokouksessa. Se valitsee sinne yhden edustajan, joka on se mitä kaupunginhallitus on päättänyt. Mutta sinne ei luottamushenkilöt pääse vaikuttamaan.Minun tietämäni mukaan esimerkiksi Helsingin Energia on edelleen kunnallinen liikelaitos. Sitä ei valtuusto ole suostunut muuttamaan yhtiöksi. Juuri siitä syystä, että se pääsee vaikuttamaan esimerkiksi tariffipolitiikkaan.
Nythän täällä Jyväskylässä on käynyt niin, että viime vuonna vesi- ja viemäritaksat nousivat 15 prosenttia – tänä vuonna saman verran.
Se ei olekaan enää valtuuston tahdonvarainen asia. Vaan se on energialaitoksen hallituksen asia. Muistetaan aina se, että osakeyhtiölaki sanoo, että viimeisen tilin on oltava aina positiivinen.Minusta tämä johtaa virkamiesvallan voimakkaaseen lisääntymiseen. Siis kaikki nämä yhtiöittämiset. Tänne yhtiöihin valitaan kaupungin tärkeä virkamies, mutta hän on virkamies. Virkamieshallinto periaatteessa pyörittää tätä organisaatiota.
Minusta taas yksi hyvä esimerkki on nyt tämä viimeinen kaavahomma, joka liittyy Seminaarinmäkeen.
Mä protestoin sitä vastaan, että ei kaavakilpailun järjestäjänä voi olla maanomistajat. Niin kuin tässä tapauksessa on Lemminkäinen, Keski-Suomen Sato, Senaatti-kiinteistöt ja Jyväskylän kaupunki. Nehän kaikki ulosmittaavat niin suuren hyödyn siitä kuin ikinä voi olla.
Nyt tää kaava edellyttää, että siihen tulee 6–9-kerroksisia taloja. Ne ulosmittaa sen rakennusoikeuden mukaan sitten sen hirveän maan arvonnousun itsellensä.Tällaisten arkkitehtikilpailujen pitäisi olla kaupunginvaltuuston hyväksymiä, jolloin kaupunginvaltuusto määrää kaupungin hahmon. Kaupunki järjestäisi arkkitehtikilpailun ja sanelisi, minkälaista kaupunkia me haluamme.
Nythän sen tekee tekee grynderit, mikä on minusta periaatteessa täysin väärin. Ei se ole kaupunkisuunnitelua.Tämä grynderien suunnittelu ja kaupunkisuunnittelu on kaksi eri asiaa. Kyllä mä lähden siitä, että esimerkiksi Kankaan alue pitäisi pitää kaupungin käsissä niin, että kun asuntoja suunnitellaan niin ei se voi olla, että joku urakoitsija sanoo, että minä rakennan tähän semmoisia ja semmoisia asuntoja. Ne asunnot ovat pieniä yksiöitä, jotka ovat sellaista että ne menevät kaupaksi.
Kaupunkisuunnittelunhan pitäisi lähteä siitä, että jos sinne tulee 1500 työpaikkaa, niin siellä on myöskin niille perheellisille asuntoja käytettävissä. Ei niin, että siitä tulee ilkeästi sanottuna vain eläkeläisten ja opiskelijoiden kaupunki.
Mä kunnioitan luottamushenkilöhallintoa hyvin paljon. Mun mielestä niillä, jotka lähtevät siihen, pitäisi olla myöskin päätösvaltaa. Sehän on semmoinen organisaation osa, joka voidaan sitten seuraavissa vaaleissa panna sivuun, jos halutaan. Mutta virkamiestähän sä et pysty irtisanomaan.
Kyllä tässä protestissa on se, että voi ainakin itse tuudittautua siihen, että jos joku heräis ja ruvettais ajattelee toisella tavalla. Mä tiedän että niitä on hirveän paljon, jotka sanoo, että ei ole hyvä näin.”
Artikkelista iso osa on karsittu pois. Voit kuunnella koko haastattelun tästä.