Valtioneuvosto lupaa avata julkiset tietovarannot ”mahdollisimman nopeasti” kansalaisten ja yritysten hyödynnettäväksi. Tänään julkaistussa valtioneuvoston rakennepoliittisessa kannanotossa kerrotaan:
”Hallitus avaa julkiset tietovarannot systemaattisesti ja mahdollisimman nopeasti kansalaisten ja yritysten hyödynnettäviksi. Tätä kautta haetaan kasvusykäystä uudelle yritystoiminnalle, joka nojaa mm. ohjelmistoalan vahvaan osaamispohjaan.”
Lupaus on linjassa vuosi sitten tehdyn periaatepäätöksen kanssa. Datan avaamisen taustalla on toivo siitä, että se poikisi bisnestä, joka poikisi työpaikkoja, taloudellista kasvua ja verotuloja. Suomessa julkisuusperiaatteen toteutumista on etenkin tietojen massaluovutusten suhteen estänyt tiedosta perittävät korkeat maksut.
Valtiovarainministeriö on arvioinut tietoluovutuksista kertyvän noin 40 miljoonan euron vuositulot. Toisaalta tietoluouvutukset ovat myös aiheuttaneet kuluja virkamiesten työtunteina. Julkishallinnon datan avaamisen on arvioitu avaavan Suomessakin noin 400 miljoonan euron markkinan (kerrotaan em. periaatepäätöksessä).
Avoimella datalla on suurta arvoa myös demokratian kannalta. Vuonna 1999 voimaan tullut julkisuuslaki on lähtenyt toteutumaan paremmin vasta, kun tiedon saatavuuden puolesta on lähdetty argumentoimaan taloudellisen hyödyn pohjalta. Yhtä kaikki, päätöstä tervehdittäneen ilolla niin sovelluskehittäjien kuin datajournalistienkin piireissä semminkin, kun piirit ovat osittain samoja. Journalistien ja muidenkin kansalaisten on kuitenkin syytä huolehtia, ettei tiedon julkisuutta rakenneta pelkän taloudellisen arvon varaan. Tiedon arvo ei ole (ensisijaisesti) taloudellinen suure.
Linkki: Valtioneuvoston rakennepoliittinen kannanotto (pdf) 22.3.2012