Ei hakutuloksia.

Vastuutonta kellumista

Kaljakelluntatapahtuma on älytön tilaisuus: ihmiset juopottelevat epämääräisissä kumiveneissä pitkin vesistöjä. Tapahtumalla ei ole järjestäjää, ja viranomaiset ovat huolissaan, sillä kukaan ei ole vastuussa tapahtumassa. Käräjäoikeus ratkaisi aikanaan, että kyse on spontaanista kokoontumisesta.
Kukaan ei ole vastuussa jos ”järjestän” itselleni kaljapojotustapahtuman jollekin joutavista Jyväskylän aukioista. Eikä kukaan ole vastuussa jos joku toinen pitää sitä hyvänä (tai riittävän älyttömänä) ideana ja kokoontuu samalla aukiolla samalla idealla.
Miksi ei kannata järjestää mitään kenellekään muulle kuin itselleen? Koska pitäisi olla kaikenlaisia lupia, laatia omavalvontasuunnitelmia sekä raportteja, hankkia erilaisia passeja tai kortteja hygieniaa tai järjestyksenvalvontaa tai liikenteenohjausta varten, kirjoittaa raportteja selvitysten päälle ja ties vaikka mitä. Ihmetyttää että kukaan viitsii ikinä järjestää mitään.

Byrokratisoituminen on Suomessa kiihtynyt viimeisen vuosikymmenen aikana merkittävästi. Osa byrokratiasta on kyseenalaista, sillä byrokratian ideana pitäisi olla jonkinlainen hyöty. En ymmärrä miten lupien, passien, korttien ja raporttien määrällinen kasvu voisi mitään hyödyttää. Jos kaljakellunnassa jotakin tapahtuu, on vastuussa tapahtumisesta kelluja kaikessa itseydessään. Asia ei parane sillä että tapahtujan vastuu on siirretty jollekin järjestäjälle.
Järjestämisestä aiheutuva hinta, vaiva ja vastuu karsii pois tehokkaasti sellaiset aktiivit, jotka tekemisen ilosta asioita tekisivät. Jäljelle ennen pitkää jäävät ne, jotka saavat tekemisestään vaivanpalkaksi voittoa, ja muille jää sitten kuluttajan rooli. Kuluttajana sitten on mukavaa, kun voi olla vastuuttomasti.
Ihmisiä ei pitäisi opettaa siihen, että vastuun itsestään voi siirtää maksua vastaan jollekin toiselle. Ei itselleen voi ostaa holhoojaa, vaikka osallistuisi idioottimaisiin tempauksiin.


John Pajunen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *