Ei hakutuloksia.

Periaatteessa julkista

Suomessa on vuodesta 1999 ollut voimassa julkisuuslaki, jolla toteutetaan niin sanottu julkisuusperiaate suomalaisessa viranomaistoiminnassa. Laki on hyvä, olisi ainakin jos sitä noudatettaisiin.
Lähtökohtaisesti laissa määrätään kaikki viranomaisten tuottama tieto julkiseksi, mikäli ei ole erityistä laissa mainittua perustetta sitä salata. Periaatteessa tämä tarkoittaa sitä, että kuka tahansa kansalainen voi vaikkapa pyytää kunnanjohtajansa sähköpostilaatikosta viestit viimeisen vuoden ajalta. Kunnan tehtävä on sitten arvioida, mitkä viesteistä ovat salassapidettäviä, mutta salaamiseen on löydyttävä laissa mainittu peruste. Se että salaisen ja julkisen aineiston erotteleminen tuottaa vaivaa, ei ole peruste.

Julkisuusperiaatteen perusteluna käy se, että näin julkisesta vallankäytöstä tulee läpinäkyvämpää. Toisena perusteena voidaan pitää sitä, että viranomaisasiakirjat ovat verorahoilla tuotetut ja siksi kansalaisten omaisuutta. Kenen tahansa.
Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wiberg testasi loppuvuodesta opiskelijaryhmänsä kanssa, miten suomalaiset viranomaiset noudattavat lakia. He pyysivät 230 valtion viranomaista – joukossa liuta yliopistoja – toimittamaan tiedot yksikkönsä ylimmän johtajan palkasta ja hänen työsuhde-eduistaan. 90 prosenttia viranomaisista ei toiminut julkisuuslain mukaan. Joukossa oli 12 yliopistoa, joista ainoastaan Itä-Suomen yliopisto noudatti lakia. Aalto-yliopisto ei vastannut lainkaan, muut vastasivat puutteellisesti.

Jylkkäri odottelee edelleen vuonna 2009 pyytämiään professoreiden palkkatietoja. Korkein hallinto-oikeus määrännee ne julkisiksi ensi syksynä. Olen sittemmin tehnyt useita eri tietopyyntöjä suomalaisiin yliopistoihin.
Jyväskylän yliopistoa pääsee tällä kertaa kiittämään, sillä kysymykseen yliopiston lahjoittajista sain ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan lainmukaisen vastauksen Jyväskylän yliopistosta – ja vieläpä ripeästi.
Sen sijaan monet suomalaiset yliopistot kieltäytyvät kertomasta, ketkä rahaa ovat lahjoittaneet ja minkä verran. Esimerkiksi Aalto-yliopisto vetoaa liikesalaisuuteen.
Jylkkäri vie jokaisen arveluttavin perustein evätyn tietopyynnön hallinto-oikeuden ratkaistavaksi.

Jarno Liski
paatoimittaja(at)jyy.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *