Alexander Stubbin usko euroon on vahva heikkonakin aikana. Eduskuntaan pyrkivä ulkoministeri ei innostu lukukausimaksuista.
Alexander Stubb on ollut pitkään harras Euroopan unionin ja euron puolestapuhuja.
Itseään vähättelevästi EU-nörtiksi kutsuva Suomen ulkoministeri puolusti voimakkaasti vakaumustaan myös Jyväskylän yliopiston opiskelijoille, joita Stubbin puolen tunnin luentopyrähdys kiinnosti. Mattilanniemen iso luentosali oli 14. maaliskuuta portaita myöten täynnä, kaikki innokkaina kuulemaan Stubbin katsausta ”maailmanpoliittiseen skeneen”.
”Mun mielestä tää on vastuullista talouspolitiikkaa hoitaa euro ja euroalueen maat kuntoon auttamalla näitä velkaantuneita talouksia”, Stubb luennoi tunnusomaisen puhekielisesti ja itsevarmasti.
Jyväskylän Ylioppilaslehden haastattelussa hän kertoi pitävänsä ”ilman muuta selvänä”, että Kreikka ja Irlanti myös maksavat velkansa takaisin.
”Lisäksi on ehdottoman tärkeää, että Kreikassa ja Irlannissa – kuten myös Portugalissa – tehdään rakenteellisia uudistuksia, jotta kyseisten maiden taloudet saadaan kestävälle pohjalle. Kaiken tään seurauksena toivon, että meillä on tulevaisuudessa euroalueella tiukemmat säännöt ja vastuullisempi julkisen talouden hoito.”
Euroalueeseen kuuluminen on Suomessa usein esitetty ainoana mahdollisena järkevänä ratkaisuna. Mutta kun Ruotsin taloudella ei mene yhtään Suomea huonommin, olisiko euron ulkopuolella oleminen kuitenkaan kansallinen katastrofi?
Stubb ei ole innokas luomaan hypoteettisia skenaarioita.
”Toki näitä asioita voi miettiä, mutta on aivan turhaa ja todella typerää minun niistä julkisesti spekuloida.”
Hän joka tapauksessa huomauttaa, että Ruotsi on joutunut hiljaa sopeutumaan euroalueen päätöksiin, joita suomalaiset ovat olleet tekemässä.
”Nyt täytyy muistaa, että tään finanssikriisin taltuttamisessa on ollut hyvin keskeisessä asemassa kaksi suomalaista: EU:n talouskomissaari Olli Rehn ja valtiovarainministeri Jyrki Katainen.”
Ylipäänsä euroalueen olemassaoloa saamme Stubbin mukaan kiittää koko Euroopan talouden suhteellisesta vakaudesta kriisinkin aikana.
”Muutenhan meillä olisi valuuttojen sota menossa Euroopassa: tulisi devalvaatiota oikealta ja vasemmalta.”
Ulkoministerin kalenteri on viime viikkoina ollut erityisen täyteen ahdettu. Euroopan unionin talouskriisin ohella Pohjois-Afrikan levottomuudet ja Japanin luonnonkatastrofi ovat pitäneet Stubbin kiireisenä.
Eikä tässä vielä kaikki.
Jyväskylässä hyppäämisellekin on vielä edellisistä riippumaton syy: eduskuntavaalit. Puolueensa kärkiehdokkaana Stubbin on käytävä nostattamassa henkeä kokoomuksen joukoissa eri puolilla Suomea.
Jyväskylän keskustasta Tikkakosken lentokentälle matkatessaan hän vielä ottaa takapenkille narisemaan toimittajan, joka haluaa keskustelussa käydä läpi kaiken maan ja taivaan väliltä – niin kuin ei olisi ennen ulkoministerin kanssa juttusille päässyt.
Kun on Jyväskylän ylioppilaslehteen juttua tekemässä, narisee toimittaja myös yhden pakollisen opiskeluaiheisen kysymyksen: kun kokoomuksessa on erilaisia näkemyksiä korkeakoulujen lukukausimaksuista, mitä mieltä niistä on Alexander Stubb?
”Mun lähtökohtani lukukausimaksuihin on selkeän kielteinen – niin kotimaisten kuin kansainvälisten opiskelijoiden osalta. Näen sen voimavarana, että saamme tänne mahdollisimman paljon ulkomaalaisia opiskelijoita oppimaan, näkemään ja kokemaan.”
Stubb kertoo viime kuussa järjestetystä Afrikan Unionin huippukokouksesta, jossa Etiopian ulkoministeri halusi heti alkuun tavata Suomen edustajan. Stubb ihmetteli asiaa, mutta pian paljastui, että Etiopian kollega oli aikaisemmin opiskellut vuoden Tampereen yliopistossa.
”Se on meidän kansainvälisen vaikutusvallan näkökulmastakin erittäin tärkeää, että me pysytään koulutuksellisesti vetovoimaisena maana.”
Alexander Stubb on nuori, hyvännäköinen, energinen, älykäs ja lähtöisin kaksikielisestä perheestä. Voiko näillä ominaisuuksilla tulla nyky-Suomessa presidentiksi, vai ärsyttääkö ihmisiä Stubbin energisyys ja terävyys?
”Mä oon aina uskonut siihen, että pitää olla täysin oma ittensä. Näille hampaille mä en voi mitään ja mun taustalle vielä vähemmän. Tällainen mä vaan oon.”
”Saattaa olla, että se joitain ärsyttää. Ja toisaalta se on sitten kiva, jos joillekin tuotan positiivisia tuntemuksia. Mutta en mä lähe tästä muuttumaan.”
Stubb muistaa silti lisätä:
”Eiköhän Sauli Niinistö ole kuitenkin Suomen seuraava presidentti.”
Pekka Vahvanen