Yli puolet opiskelijoista kärsii opintoja haittaavista terveysongelmista.
Töiden ja opintojen yhteensovittaminen onnistuu suomalaisopiskelijoilta hyvin – tai sitten ei.
Tuoreen tutkimuksen mukaan noin 36 prosenttia opiskelijoista onnistuu käymään töissä ilman, että opinnot kärsivät. Opintoja edistäväksi työnteon näki reilu kymmenes. Kolmannes taas katsoi, että työt haittaavat opintoja jonkin verran ja melkein viidesosalla opinnot ovat kärsineet työnteosta paljon.
Niistä opiskelijoista, joiden opinnot eivät ole edistyneet tavoitteiden mukaisesti, liki puolet ilmoittaakin, että viivästys johtuu töistä. Tiedot käyvät ilmi opetus- ja kulttuuriministeriön tekemästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin opiskelijoiden toimeentuloa ja etenemistä opinnoissa. Kyselyyn vastasi syksyllä 2009 lähes 4 000 opiskelijaa.
Opinnoissaan korkeakoulukkaiden enemmistö etenee omien tavoitteidensa mukaisesti. Vastauksissa oli kuitenkin melko paljon eroja sukupuolesta ja oppilaitoksesta riippuen: yliopisto-opiskelijoista tavoitteitaan hitaammin oli opiskellut 42 prosenttia, kun ammattikorkeakoulun puolella sama prosentti oli 25. Naisilla opinnot olivat viivästyneet miehiä harvemmin.
Töiden lisäksi toinen merkittävä syy opintojen hidastumiseen oli oma elämäntilanne. Myös opintojen työläys ja opinto-ohjauksen puute sekä terveysongelmat vaivasivat opiskelijoita: peräti 53 prosentilla oli fyysisiä tai psyykkisiä oireita, jotka haittasivat opintoja. Oireista yleisin oli stressi.
Tutkijoiden mukaan monet vastaajat toivoivatkin, ettei yhteiskunta kasaisi opiskelijoille niin paljon suorituspaineita.
”Nykyään ainakin mediassa mietitään vain, kuinka opiskelijat saadaan nopeasti valmistumaan. Haluaisin byrokratian tulevan tässä opiskelijoita vastaan, ettei kukaan menetä mielenterveyttään sen takia, ettei etene siinä tahdissa kuin ’normaalit’ opiskelijat”, yksi vastaajista summasi.
Marja Honkonen
paatoimittaja(at)jyy.fi