Ei hakutuloksia.

Yliopiston budjetti lihoi hiukan

Kandidaatin tutkintojen painoarvo kasvoi tiedekuntien välisessä rahanjaossa.

Opetusministeriöltä on luvassa Jyväskylän yliopistolle tänä vuonna aiempaa mittavampi tukipotti. Yliopiston niin kutsuttu perusrahoitus kasvaa noin 112 miljoonasta eurosta peräti 133 miljoonaan euroon. Yliopiston talouspäällikkö Päivi Seppä kuitenkin muistuttaa, ettei todellisuus ole aivan niin ruusuinen kuin vuosien 2009 ja 2010 summien vertailu antaa ymmärtää.
”Yliopistojen rahoitus on meni uuden olomuodon myötä kokonaan uusiksi, eivätkä summat ole vertailukelpoisia”, hän huomauttaa.
Todellisuudessa rahoitus kasvaa Sepän mukaan vain pari–kolme prosenttia.

Yhteensä yliopisto aikoo kerätä kassansa pohjalle tänä vuonna 191 miljoonaa euroa.
Perusrahoituksen lisäksi valtio kasvattaa summaa 36 miljoonalla eurolla esimerkiksi Suomen Akatemian ja Teknologian kehittämiskeskuksen avustuksina. Noin 12 miljoonaa saadaan liiketoiminnan tuotoista, 8 miljoonaa erilaisten yhteistyöprojektien tuotoista ja loput kaksi muista tuotoista.
Palkkoihin yliopisto on varannut 123–125 miljoonaa euroa. Tilakustannuksia odotetaan kertyvän 28,2 milljonan euron verran. Suurena kulueränä kummittelee liikunnan remontti, joka ajaa koko tiedekunnan evakkoon ensi syksynä.
Vuoden lopulla tuloksen kaavaillaan silti olevan edes hitusen positiivinen.
”Opetusministeriö määrittelee terveen taloudenpidon lähtökohdat. Yliopistoja ei päästetä luisumaan konkurssiin. Lähtökohta on, ettei alijäämäistä budjettia voi edes tehdä”, yliopiston suunnittelupäällikkö Sakari Liimatainen selvittää.
Tarkoitus on myös kartuttaa niin kutsuttua toimintapääomaa: yliopiston täytyy kerryttää kassaansa, sillä valtion rahoitus tulee jatkossa kerran kuussa opintotuen tapaan.
”Kulut taas eivät tule kerran kuussa”, Liimatainen sanoo.
Oma lukunsa on lahjoituksin kartutettava peruspääoma – pesämuna, josta yliopisto saa käyttöönsä vain tuotot. Niiden varaan ei vielä voida laskea.
”Tuottojen jakoa on liian aikaista arvioida, kun keräys on vielä kesken”, Liimatainen toteaa.

Tiedekunnille jaettavan rahoituksen yhteissumma pysyy talouspäällikkö Sepän mukaan tänä vuonna viime vuoden tasolla. Potti laitettiin kuitenkin uusjakoon rahoitusmallin muutoksen myötä – esimerkiksi kandidaatin tutkintojen painoarvoa on hitusen kasvatettu.
”Tämä on kasvattanut muun muassa humanistisen tiedekunnan rahoitusta”, Seppä kertoo.
Tiedekunnat saivat neuvotteluissa myös aiempaa enemmän valtaa päättää, miten nämä saadut rahat käyttävät. Opetusministeriön luovuttua hankerahoituksista korvamerkinnät karsittiin minimiin.
Aivan tarkkoja lukuja Seppä ei kuitenkaan vielä ennen tämän lehden painoonmenoa suostunut paljastamaan: tiedekuntakohtaisista tulossopimuksista uupuivat allekirjoitukset ja budjetteihin oli tulossa pieniä muutoksia.
Odotettavissa kuitenkin on, että yliopisto jatkossakin painottaa tiettyjä kärkialueita; opetusministeriön ounastellaan lähivuosina karsivan korkeakouluverkosta päällekkäisyyksiä. Alustavassa strategialuonnoksessa tärkeimmiksi suunnittelupäällikkö Liimataisen mukaan nostettu ihmistieteet, luonnontieteet, opettajankoulutus sekä liikunta ja terveys. Kärkialueet on tarkoitus kuitenkin vielä tarkistaa virallista, vuoteen 2017 ulottuvaa strategiaa varten. Sen yliopiston hallitus linjaa maaliskuussa.
Samalla tehdään myös konkreettinen suunnitelma siitä, mitä yliopisto aikoo vuoteen 2012 mennessä tehdä. Tampereen yliopiston kaltaisia linjauksia laitosten karsimisista jopa puoleen ei ole kuitenkaan luvassa.
”Meillä ollaan jo päästy hyvään laitos- ja tiedekuntakokoon. Nyt ei haluttu hämmentää enää sitä puolta, vaan viedä yliopistouudistus läpi. Ainahan karsiminen tietysti pitää jättää mahdollisuudeksi”, Liimatainen pohtii.

Marja Honkonen
paatoimittaja(at)jyy.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.