Hallinto-oikeuden asiantuntija pitää päätöstä laittomana. Yliopiston johto vetoaa yksityisyyden suojaan.
Jyväskylän yliopisto aikoo kertoa professorien palkat vasta, kun oikeusistuin siihen pakottaa. Viime vuosi oli yliopistolain muuttumisen takia viimeinen, jolloin julkisista varoista maksettavat palkat olivat lain mukaan julkisia.
Vuoden alusta voimaan tulleen uuden yliopistolain vuoksi esimerkiksi yliopiston hallituksen viime vuonna siunaama rehtorin uusi palkka ja professorien palkat ovat salassa pidettäviä.
Professoriliitossa arvellaan, että professorien palkkaerot jatkavat kasvuaan. Tätä kehitystä ohjaa elinkeinoelämän hyötynäkökulma – professorien palkkauksessa kolmen kärki koostuu liiton mukaan teknillisistä yliopistoista.
Jylkkäri pyysi yliopistolta sen professorien vuoden 2009 palkkatietoja, mutta hallintojohtaja Erkki Tuunanen ja henkilöstöjohtaja Markku Uusitalo päättivät, ettei tietoja anneta. Tuunasen mukaan päätös vastaa yliopiston yleistä linjaa, josta on päätetty ”yhdessä”, Uusitalon mukaan ”ylimmässä johdossa”.
Yliopiston rehtori Aino Sallista ei tavoitettu vastaamaan, ketkä yliopiston linjasta ovat päättäneet ja miten sitä perustellaan.
Henkilöstöjohtaja Uusitalo sanoo yliopiston olevan valmis keskustelemaan palkkapolitiikasta ja palkkauksen perusteista yleisellä tasolla, mutta professorien palkkatietoja luovutetaan ainoastaan kolme kerrallaan.
”Tavallaan me suojellaan meidän henkilökunnan yksityisyyttä tässä”, sanoo Uusitalo.
Salaamispäätöksessä johtajat viittaavat valtiovarainministeriön antamaan ohjeeseen, jossa lakia tulkitaan niin, että yksityishenkilölle voidaan yksityishenkilöiden tietosuojaa turvaavien lakien estämättä luovuttaa sähköisesti ”muutamien” henkilöiden palkkatiedot. Kyseiset säännökset eivät estä julkisten tietojen luovuttamista tiedotusvälineelle jutun tekoa varten.
”Ministeriön ohjeet eivät tietysti syrjäytä lain säännöksiä. Mahtaneeko kyse olla ajan peluusta?”, pohtii professori Olli Mäenpää.
Mäenpää toimii Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professorina.
Palkkatiedoista on tiettävästi kiinnostunut myös sanomalehti Keskisuomalainen. Se on valittanut saamastaan salaamispäätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen joulukuussa. Hallinto-oikeudesta kerrotaan, että juttujen keskimääräinen käsittelyaika on ollut noin 8–9 kuukautta.
”Tuo yliopiston perustelu ei oikein tuomioistuimen arviointia kestä, jos siitä valitetaan. Toivossa voi kuitenkin elää, ja ehkä yliopisto elättelee toivoa”, arvioi Mäenpää lopputulosta.
Jarno Liski