Syksyn suurimmasta uutisesta opiskelijapolitiikassa ei tarvitse järjestää väittelyä. Vaikka toki loka- ja marraskuun aikana jokaisessa Suomen ylioppilaskunnassa järjestetyt edustajistovaalit ovat myös merkittäviä tapahtumia.

Kaiken huomion kaappasi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (Hyy) edustajiston päätös myydä Helsingin keskustassa sijaitseva kiinteistökokonaisuutensa työeläkevakuutusyhtiö Kevalle. Pahasti velalliseksi ajautunut Hyy joutui suostumaan kauppaan pankkien painostamana.

Kaupassa Kevan omistukseen siirtyvät Vanha ylioppilastalo, Kaivotalo, Citytalo sekä Grand Hansa -kokonaisuuteen kuuluvat Kaivokatu 12, Hansatalo ja Uusi ylioppilastalo.

Erityisesti ylioppilastalojen menettäminen vaikuttaa herättäneen harmitusta niin nykyisissä opiskelijoissa kuin alumneissa.

Helsingin Sanomien mukaan kauppahinta on 188 miljoonaa euroa. Summa on merkittävästi pienempi kuin Hyyn kiinteistöjä hallinnoiva Ylva arvioi vuoden 2024 tilinpäätöksessään. Siinä keskustakiinteistöjen arvo arvioitu 288,4 miljoonaan euroon.

Aleksis Kiven kuolinmökki Tuusulassa sentään jäi Hyyn omistukseen. Voivat helsinkiläisopiskelijat järjestää siellä vaikka sitsit tai vuosijuhlat. Eikä jäsenmaksuakaan tarvinne korottaa 85 eurosta. Se on toki huomattavasti enemmän kuin nolla euroa, joihin vihkoon menneillä kiinteistöbisneksillä pyrittiin.

YLIOPPILASLEHDEN ANSIOKKAASSA selvityksessä (Ylioppilaslehti 2/2025) käydään perusteellisesti läpi kuinka vajaa kymmenen vuotta sitten tehdyt kiinteistökaupat ajoivat Hyyn nykyiseen tilanteeseen.

Edustajistovaalien alla kaikki ylioppilaskunnat tykkäävät toitottaa, että yhteisön suurin vallankäyttäjä on sen edustajisto.

Siksi Hyyn eri kausien edustajistot ja hallitukset ovat saaneet aivan syystäkin kritiikkiä osakseen. Jäsenmaksuttomuuden tavoittelu riskillä kostautui rajusti ja hinnan maksavat nykyiset ja tulevat opiskelijat. Ylioppilaskunnan yksi tehtävä on kasvattaa jäseniään yhteiskuntaan, jossa poliittisten päättäjien rooliin kuuluu myös epämukavan palautteen vastaanottaminen.

Tästä huolimatta kritiikki tuntuu myös osin kohtuuttomalta. Yhden kauden Jyyn edustajistossa istuneena ja viime vuodet edustajiston työtä läheltä seuranneena olen huomannut, että etenkin talousasioissa päätösvaltaa on myös valmistelijoilla.

Jyväskylässä Jyyn ja sen liiketoimintayksikkö Soihdun talouteen liittyvät esitykset hyväksytään sen kummempia miettimättä. Pelkästään mututuntumaan perustuen väitän, että tilanne on sama muuallakin.

Mikäli edustajisto olisi tekemässä turhan rohkeita talouspäätöksiä, tulee palkattujen ammattilaisten toimia myös asiantuntijoina, jotka kertovat mielipiteensä.

Ylvan henkilökunta oli aina silloisesta toimitusjohtajasta Antti Kerppolasta lähtien täysillä mukana Hyyn kiinteistöbisneskiimassa.

Tästä syystä pidän melkoisena paskapuheena sitä, että esimerkiksi Kerppola on jälkikäteen korostanut Ylvan toteuttaneen vain omistajan tahtoa (HS 10.5.2024). Maito on jo maassa, mutta jälkipuinnissa kritiikkiä tulisi kohdistaa enemmän myös liiketoimintapuolen johtoon.

VAIKKA MONI nyt irvailee Hyylle, ja osin aivan syystä, niin ei ole epäilystäkään, etteikö vastaavanlainen tapahtumasarja voisi toteutua missä tahansa muussakin ylioppilaskunnassa.

Kaikissa ylioppilaskunnissa on lähihistorian ajan ollut käytössä kaksivuotinen edustajistokausi. Vaihtuvuus on suurta ja hiljalleen koulutuspolkunsa läpi käyvät ylioppilaskunta-aktiivit unohtuvat ajan rattaisiin.

Vallankahvaan myös pääsee todella helposti.

Esimerkiksi Jyyn edustajistovaaleissa 130 ehdokkaasta varsinaisten ja varaedustajapaikkojen ulkopuolelle jäi vain 18 ehdokasta. Koska poissaolot ovat yleisiä, on lähes varmaa, että aivan jokainen varaedustajakin pääsee kahden vuoden aikana halutessaan osallistumaan päätöksentekoon. Ilkeämielinen saattaisi sanoa, että ylioppilaskunnan edustajistovaalit ovat demokratian hippokisat.

Pieni äänestysprosentti mahdollistaa sen, että suuretkin poliittiset heilahdukset ovat kausien välillä mahdollisia.

Luotto ihmisten muistiin on heikko. Jo kahden vuoden kuluttua on mahdollisuus siihen, että joku opiskelija lähtee kalastelemaan ääniä sillä, että jäsenmaksu pitäisi saada nollaan euroon tekemällä tuottoisaa liiketoimintaa. Silloin huoneessa soisi olevan myös aikuisia paikalla. ▬