Ovaalinmuotoisella laatalla on kuva vaakunasta, jossa valkoinen kruunupäinen kotka seisoo punaisella taustalla. Sijaintia punatiilisen toimistorakennuksen kulmassa ei voi kuvailla juhlavaksi, mutta kiinnittää kyllä ohikulkijan huomion.

Heitä saattaa olla paljonkin, sillä rakennus sijaitsee Jyväskylän yliopiston Mattilanniemen kampuksen MaD- ja Agora-rakennusten välissä.

Varsinaisen sisäänkäynnin vierestä löytyvä laatta paljastaa vaakunan merkityksen. Rakennuksessa toimii Puolan tasavallan kunniakonsulaatti – tai oikeastaan virallinen toimipiste sijaitsee kunniakonsuli Hannu Tolvasen työhuoneessa, joka puolestaan on hänen perustamansa yrityksen, Evogenomin, toimistossa.

Yrittäjätaustainen Tolvanen on tehnyt uransa aikana liiketoimia ympäri Eurooppaa, mukaan lukien Puolassa. Sen myötä maa on tullut miehelle tutuksi.

Kun Puolan ulkoministeriö toivoi edustustoa Väli-Suomeen, kunniakonsulin pestiä tarjottiin Tolvaselle – paljasjalkaiselle jyväskyläläiselle. Tolvanen on Jyväskylän yliopiston alumni ja on aikoinaan istunut yliopiston ylioppilaskunnan edustajistossa.

Prosessissa Tolvasen suosittelijana toimi ensin silloinen Ruotsin kunniakonsuli ja lopulta myös Jyväskylän kaupunginjohtaja.

”Kesti noin vuoden tehtävän tarjoamisesta siihen, että Suomen että Puolan ulkoministerit lopulta nimittivät minut kunniakonsuliksi vuonna 2018”, Tolvanen muistelee.

Puolan kunniakonsuleita on Suomessa Jyväskylän lisäksi Turussa, Kuopiossa ja Tampereella.

Kunniakonsulaatit ovat osa ulkomaiden edustustoverkostoa Suomessa. Ulkoministeriön protokollapalveluissa hallintovastaavana työskentelevän Anne Timolan mukaan Suomen kunniakonsuliverkkoa on alettu rakentamaan heti itsenäistymisen jälkeen.

Hän taustoittaa kunniakonsulaattien asemaa: ”Perussäännökset kunniakonsulaattien asemasta ovat ulkoasianhallintolaissa, valtioneuvoston asetuksessa ulkoasiainhallinnosta ja Wienin konsulisuhteita koskevan yleissopimuksen määräyksiin. Kunniakonsuleita koskevat määräykset sisältyvät Wienin sopimuksen III lukuun.”

Wienin sopimuksella viitataan Suomen vuonna 1969 ratifioimaan yleissopimukseen, jossa määritellään oikeudelliset viitekehykset valtioiden välisille diplomaattisuhteille.

Timola kertoo, että kunniakonsulaattia ei voida perustaa pääkaupunkiin, jos siellä on jo olemassa kyseisen valtion suurlähetystö.

Tämän vuoksi ulkovalloilla on Suomessa edustustoja Helsingin ulkopuolella.

Myös Innova-rakennuksen aulasta Lutakossa löytyy vaakuna. Punaista taustaa vasten kultainen leijona pitää käsissään kirvestä.

Opiskelijat saattavat tuntea paikan paremmin opiskelijalounaita tarjoilevasta ravintola Fiilusta, mutta Aidon Oy:n viestinnästä vastaavalle Aila Kotilaiselle kyseessä on työpaikka.

Kotilaisen työhuone sattuu olemaan Norjan kuningaskunnan kunniakonsulaatti.
Kotilaisen kunniakonsulin tehtävään on nimittänyt vuonna 2014 silloinen ulkoministeri Erkki Tuomioja ja Norjan ulkoministeri Børge Brende. Myös Kotilainen päätyi tehtävään suosittelujen kautta.

”Sen aikainen Norjan kunniakonsuli oli jättämässä tehtäväänsä, ja tiedusteli halukkuuttani ottaa posti hoidettavakseni. Norjan silloinen suurlähettiläs kävi Jyväskylässä haastattelemassa minua ja paria muuta kandiaattia, ja tulin valituksi tehtävään.”

Myös Kotilainen on pitkän linjan jyväskyläläinen: kauppatieteiden maisterin tutkinto tuli aikoinaan suoritettua Jyväskylän yliopistossa.

Toisin kuin Puolan kunniakonsulaatti, Norjan vastaava on ollut Jyväskylässä jo useita vuosikymmeniä. Tämä johtunee Pohjoismaiden jo pitkään jatkuneesta tiiviistä yhteistyöstä.

Kunniakonsulin toimi on nimensä mukaisesti kunnianimitys: siitä ei makseta erillistä korvausta.
Anne Timolan mukaan kunniakonsuliksi nimitettävän henkilön tulee täyttää tietty kriteeristö.

”Kunniakonsuliksi ehdotettavan henkilön tulee olla sellaisessa yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa asemassa, että hänellä on riittävät edellytykset toimia tehtävässään. Myös jonkinlainen yhteys ao. maahan on suotavaa. Kunniakonsulin tulee olla nuhteeton ja ehdotettavan henkilön tulee olla täysi-ikäinen. Yläikärajaa ulkovaltojen kunniakonsuleille Suomessa ei ole Suomen puolelta asetettu. Osa ulkovalloista asettaa kunniakonsuleilleen toimikauden pituuden, osa ei. Suomen ulkoministeriö kuitenkin vaatii, että kunniakonsuleilla on voimassa oleva turvallisuusselvitys, jonka voimassaolo on tällä hetkellä 5 vuotta.”

Timolan mukaan kunniakonsulin vastuulla on paljon erilaisia asioita.

”Kunniakonsuli valvoo toimipiirissään suomalaisten ja Suomessa pysyvästi asuvien ulkomaalaisten oikeuksia. Hän voi neuvoa ja opastaa hädänalaiseen asemaan joutuneita tilapäisesti ulkomailla oleskelevia Suomen kansalaisia ja Suomessa pysyvästi asuvia ulkomaan kansalaisia yhteydenpidossa paikallisiin viranomaisiin tai lähimpään Suomen suurlähetystöön tai konsulaattiin.”

Näiden lisäksi kunniakonsulit pyrkivät edistämään asemamaansa ja Suomen välisiä kaupallis- ja kulttuurisuhteita. Puolan ja Norjan lisäksi Jyväskylästä löytyvät tällä hetkellä myös Britannian, Italian, Ranskan, Saksan ja Unkarin kunniakonsulaatit.

Puolan kunniakonsuli Tolvasen mukaan kunniakonsulin tehtävään kuuluu useimmiten esimerkiksi matkustusasiakirjojen hankinnassa auttaminen. Hän toimii ikään kuin välikätenä Puolan suurlähetystön ja avun tarvitsijan välillä.

Itse kunniakonsulin tehtävään kuluu miehen mukaan kuukaudessa noin kymmenen tuntia.
Puolan kunniakonsulaatin ja -konsulin edistäessä isäntämaansa asiaa Suomessa mahdollisia kustannuksia ei kuittaa puolalainen veromaksaja. Esimerkiksi Jyväskylän kaupungin isännöidessä tapahtumia, joissa vaikkapa yritysmaailman edustajat kohtaavat kunniakonsulin välityksellä, viulut hoitaa Tolvasen mukaan kaupunki.

Tolvasen taustan ollessa yritysmaailmassa, hän toimii varsinkin yhteistyön edistäjänä suomalaisten, erityisesti keskisuomalaisten, ja puolalaisten yritysten välillä.

”Pari kertaa viikossa saan yhteydenottoja Puolasta yrityksiltä, jotka tähtäävät Suomen markkinoille”, Tolvanen arvioi.

Tolvanen tarvittaessa antaa myös neuvoja kulttuurieroista Puolan ja Suomen välillä. Hän nostaa esille Puolassa edelleen vallitsevan konservatiivisen pukeutumiskulttuurin yritysmaailmassa.

”Ohjeistan yritystapaamisiin Puolaan lähteviä vetämään puvun päälle. Siellä saatetaan katsoa nenänvartta pitkin, jos bisnestapaamiseen saapuu esimerkiksi villapaita päällä.”
Vaikka Tolvanen saa runsaasti kutsuja erilaisiin kissanristiäisiin, itse pestin sisältö on täysin kunniakonsulin itse määriteltävissä: mikään taho ei kerro Tolvaselle, mitä hänen pitäisi konsulina tehdä.

Jonkin verran proaktiivisuutta konsulilta on kuitenkin Tolvasen mukaan löydyttävä.

”Tiedän tapauksen Suomesta, jossa erään valtion kunniakonsuli erotettiin tehtävästään liiallisen passiivisuuden vuoksi.”

Eri valtioita Jyväskylässä edustavat kunniakonsulit eivät Tolvasen mukaan juuri tee yhteistyötä. Kerran vuodessa kaupunginjohtaja kuitenkin kutsuu heidät yhteiselle lounaalle.

Löytyypä kysyttäessä Tolvasen konsuliajalta myös yksi hauska anekdootti.

”Olimme joskus hotelli Albassa lounastamassa silloisen Puolan suurlähettilään kanssa, joka oli vieraanani, kun yhtäkkiä vierestämme ulkopuolella juoksi miesporukka alasti ja hyppäsi järveen. Suurlähettiläs oli juuri luetellut asioita, joita hän jää kaipaamaan Suomesta ja nähdessään mainitun performanssin totesi, että juuri tätä hän tarkoitti!”

Kotilainen arvioi, että hänellä kunniakonsulin tehtävään kuluu vuodessa noin viikon verran työpäiviä.

”Yleisimmin yksittäiset ihmiset ottavat yhteyttä, esimerkiksi hoitaessaan vaikkapa eläkeasioistaan”, Kotilainen arvioi.

Eläkeasioilla Kotilainen viittaa tilanteeseen, jossa Suomessa asuva henkilö, joka on tehnyt työuran Norjassa, on oikeutettu norjalaiseen eläkkeeseen. Heidän tulee aika ajoin todistaa kotimaalleen olevansa elossa. Tällaisissa tilanteissa avustaminen kuuluu Kotilaisen vastuulle.

Kotilaisella ei ole valtuuksia esimerkiksi passihakemusten vastaanottamiseen, mutta sen sijaan yksi hänen  valtuuksistaan on norjalaisten veneilytutkintojen valvominen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että konsulaatissa voi etäyhteydellä suorittaa tutkintokokeen, joka oikeuttaa tietyn kokoisen veneen kuljettamiseen Norjan vesillä. 

Kotilaisella on työnsä kautta päivittäisiä yhteyksiä Norjaan, sillä hän tekee muun muassa vuonomaahan suunnattua markkinointia. Kotilainen on toki matkustellut maassa useampaan otteeseen.

Kotilainen on tavannut kunniakonsulin uransa aikana neljä Norjan Suomen suurlähettilästä. Edellisen kerran hän sai suurlähettilään vieraakseen viime syksynä. Vierailun aikana Kotilainen esitteli Jyväskylän aluetta ja emännöi tutustumiskäyntiä Metsä Groupin Äänekosken toimipisteellä.

Kunniakonsulin tehtävä ei Kotilaisen mukaan vaadi matkustelua Norjan Suomen pääedustustoon:

”Kerran vuodessa suurlähetystö kutsuu meidät kunniakonsulit Helsingin lähetystöön vierailulle.”

Kuten mainittua, Norjan kuningaskunnalla on ollut edustus Jyväskylässä pitkään. Siitä huolimatta Kotilaisen mukaan mitään tiettyjä perinteitä ei ole syntynyt tilanteisiin, kun Norjan suurlähettiläs saapuu Keski-Suomeen vierailulle.

”Kerran kävimme esimerkiksi suurlähettilään kanssa Vaajakoskella Pandan tehtaalla, joka on norjalaisen Orklan omistama”, Kotilainen muistelee. ▬