OLEN KOTOISIN Hangosta. Joo joo, sinne pääsee vadelmaveneellä. Ei, itse asiassa Hangon keksi hymyilee todella irstaalla tavalla.

Hangö, Finlands sydligaste stad, sijaitsee mielikuvituksellisesti nimetyllä Hankoniemen niemimaalla. Tällä meren kolmelta puolelta ympäröimällä pläntillä jaksaa edelleen kituuttaa hiuskarvan verran alle 8 000 ihmistä.

150 vuotta tänä vuonna täyttävä Hanko on saanut perustansa Pietarin huoltovarmuutta turvaamaan rakennetusta satamasta, ja satamaduunarit saavat nykyäänkin määritellä tanssin tahdin.

Tanssikäskyjen ymmärrettävyys onkin sitten toinen juttu: Hangossa puhutaan hämmentävän vaikeaselkoista ruotsin ja suomen pidgin-sekoitusta, jota vedetään puhuttaessa kurkun yläpäähän. Keskustelu äkta gubben kanssa muistuttaakin lähinnä puhumista tanskalaisen kanssa, joka välillä muistaa heittää väliin ”pärkkele”.

Kunnan väestön melkeinpä tasan menevästä kaksikielisyydestä voisi päätellä hankolaisten olevan pääasiallisesti itsekin kaksikielisiä, mutta suomenkielisissä kouluissa opiskelevat pitävät itsepintaisesti puolensa välttääkseen minkäänlaisen kotikuntaylpeyden tai kielitaidon juurtumista päähän. Yhteisymmärryksen puutteen vuoksi svenskatalande bättrefolk o finskatalande sämrefolk ovat vielä 80-luvulla ottaneet välillä väkivaltaisestikin yhteen, mutta nykyään solvaukset tyydytään käyttämään Google-kääntäjän kautta.

Perin vaatimattomasti Suomen Rivieraksi itseään tituleeraava storhetsvansinnig kunta on historiallisesti tunnettu kylpyläkaupunkina. Hangon Casinon kylpyläkompleksi ja sitä ympäröivä kylpyläpuisto olivat paikkoja, joissa venäläiset aristokraatit ja suomalaiset maaherrat saivat snacka skit. Jopa marsalkka Mannerheim nähtiin pulahtelemassa kansakunnan pelastamisseikkailujen välissä.

Talvisodan jälkeisessä Hangossa neuvostoliittolaiset upseerit kylpivät samoissa paljuissa kuin Marski, todennäköisesti hieman hykerrellen. Jatkosodan alussa kylpylä tuhoutui, ja kylpylähuvilat on sittemmin muutettu aamiaismajoituspaikoiksi.

Mitään tekemistä ei ole kylpemisen tilalle myöskään saatu. Kaupunki listaa sivuillaan romaanien lainaamisen kirjastosta ja nuorisoraadissa puhumisen hankolaisiksi vapaa-ajan vietteiksi. Kaikki tietävät hankolaisimman viihteen kuitenkin olevan kaduilla luisteleminen koko talvikauden, koska ilmasto on pakkasukon ja paholaisen yhdessä suunnittelema.

Jos et ole syntyperäinen västra nylander, ja silti olet tänne päätynyt, olet todennäköisesti niin kutsuttu ”kakkoshankolainen” – elikkä rikas helsinkiläinen.

Keskikesäisin nämä valkoisiin pellavapukuihin ja venekenkiin sonnustautuneet varakkaat nuorukaiset (ja nuoriksi itsensä mieltävät= saapuvat faijojensa huvipursilla satapäisinä laumoina Hangon satamiin. Seuraa noin kuukauden – Regatasta Poker runiin – mittainen kulutusbakkanaali, joka turvaa Hangon talouden seuraavaksi vuodeksi.

Varsinaiset hankolaiset jäävät tänä aika koteihinsa kirjoittamaan Facebookiin, kuinka varje år stadilaisten antalet ökar o gatorna är i sämre kunnossa heidän jäljiltään. Sitten he huokaisevat, pistävät pellavansa päälle, ja lähtevät Grönaan.