Kokeillaan pientä laskuharjoitusta.

Luonnonvarakeskus Luken mukaan jokainen suomalainen tuottaa vuodessa 20–25 kiloa ruokahävikkiä. Kortepohjan ylioppilaskylässä asuu noin 2000 opiskelijaa. Paljonko ylioppilaskylässä heitetään ruokaa roskiin vuodessa?

Vastaus on noin 40 000–50 000 kiloa.

Koko Suomessa kotitalouksien ruokahävikki on vuosittain 120–160 miljoonaa kiloa. Yksi keino kiertotalouden edistämiseen ja ruokahävikin vähentämiseen on tähteiden tarjoaminen eteenpäin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Ruokahävikkiä vähentämään pyrkiviä ryhmiä ja yhteisöllisiä jääkaappeja on perustettu viime aikoina ympäri Suomea.

Esimerkiksi Yle uutisoi tammikuussa kuopiolaisesta opiskelijasta Tiia Tuovisesta, joka päätti perustaa omalle paikkakunnalleen Facebook-ryhmän, jossa jäsenet voivat keskenään vaihtaa ruokaa tai raaka-aineita.

Sen sijaan että biojäteastiat olisivat jatkuvasti täynnä, voisiko Facebook-ryhmällä vähentää roskiin päätyvän ruoan määrää myös Jyväskylässä?

Ryhmä olisi hyödyllinen esimerkiksi tilanteissa, joissa ihmiset muuttavat, eivätkä halua kantaa kaikkea kuivaruokaa mukana muutossa.

Kortepohjan ylioppilaskylän asukkailla ei ole yhteistä Facebook-ryhmää, mutta yksittäisiltä taloilta sellainen löytyy. Talojen omissa ryhmissä myydään esimerkiksi huonekaluja tai annetaan vaikkapa kasveja naapureille hoitoon. Satunnaisesti ryhmissä pyydetään tai tarjotaan ruoka-aineita.

Ylioppilaskylässä asuvan tietotekniikan opiskelijan Eetu Rautakankaan mielestä kylän yhteinen Facebook-ryhmä olisi hyödyllinen.

“Kyllä minä kaikkia kuivaruokia aina auloista otan, jauhoja tai mitä ihmisiltä nyt jää yli”, Rautakangas kertoo viitaten asukkaiden tapaan jättää talojen auloihin tavaroita muiden otettavaksi .

Taidehistoriaa opiskeleva Eeva Halkosaari on sitä mieltä, että ruokahävikkiryhmä olisi kätevä, sillä ennen matkalle lähtemistä jääkaapin tyhjentäminen on usein ongelma. Halkosaari uskoo, että kylästä löytyisi sellaisia ihmisiä, jotka lähtisivät ideaan mukaan.

“Ryhmä olisi hyödyllinen esimerkiksi tilanteissa, joissa ihmiset muuttavat, eivätkä halua kantaa kaikkea kuivaruokaa mukana muutossa“, lisää Halkosaari.

KOAS-asunnoilla on kohteittain omat Facebook-ryhmät, joissa asukkaat voivat vaihtaa tavaroita keskenään. Lisäksi heillä on käytössään booking-järjestelmä, jossa on toteutettu muun muassa kirpputori. Järjestelmässä on kysytty lastenvahtia tai opiskeluseuraa. Ruokaa ei kuitenkaan ole vaihdettu.

“Sehän olisi hyvä idea”, toteaa Koasin asiakaspäällikkö Tiia Matilainen.

Aloitettuaan biojätteensä kierrättämisen Tuovinen huomasi, kuinka paljon ruokaa hänellä menee hukkaan.

Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan kiertotalouden idea perustuu siihen, että ylijäämämateriaalit käytetään uudelleen niin, ettei jätettä enää synny.

Raaka-aineet pysyvät kiertotaloudessa pitkään käytössä, haittavaikutukset ympäristölle pienenevät ja materiaalien arvo säilyy. EU:n yksi tulevaisuuden tavoitteista onkin puolittaa nykyinen ruokahävikin määrä vuoteen 2030 mennessä.

Luken mukaan ruokahävikkiä syntyy usein suunnittelemattomuuden ja arjen muutoksien seurauksesta. Lisäksi vaikuttavia tekijöitä ovat keittiötaitojen heikentyminen ja viitseliäisyyden vähentyminen. Kotitalouksien ostamasta ruoasta kuusi prosenttia päätyy roskiin, kerrotaan Luken nettisivuilla.

Kuopiolainen Tiia Tuovinen perusti ruokahävikkiryhmän omasta tarpeestaan. Aloitettuaan biojätteensä kierrättämisen Tuovinen huomasi, kuinka paljon ruokaa hänellä menee hukkaan.

Tuovinen painottaa, että ryhmässä tulee ottaa huomioon oma vastuu sekä maalaisjärki.

”Ruoan vastaanottaja tekee viime kädessä arvion ruoan käyttökelpoisuudesta”, Tuovinen tarkentaa.

Tuovisen mielestä toiminta sopii hyvin opiskelijoille, koska ruokaa tulee tehtyä usein enemmän kuin on tarpeen.

”Mikäs sen mukavampaa kuin laittaa hyvä kiertämään ja säästää yhdessä ympäristöä ja rahaa.”