Olen lukenut Jyväskylän Ylioppilaslehteä enemmän tai vähemmän säännöllisesti 1990-luvun puolivälistä lähtien. Lisäksi olen työskennellyt lehden toimituksessa kahteen otteeseen yhteensä noin kahden ja puolen vuoden ajan. Vähäisinä joutoaikoina mielipuuhiani oli vanhojen vuosikertojen lueskelu. Meinaa mennä joutavanpäiväisen juhlapuhunnan puolelle, mutta sanon silti, että Jylkkärin taso voi nykyisin olla hyvinkin korkeimmillaan koskaan. Lehti ruotii journalistisella otteella olennaisimmat yliopiston, ylioppilaskunnan ja kaupungin asiat. Tai otetaan pieni ...