Ensimmäisen opiskeluvuoteni syksy oli sitä kuuluisaa sekavaa aikaa, mutta heti keväällä aloin määrätietoisesti kartoittaa mahdollisia sivuaineita. Maistelin eri oppiaineiden peruskursseja innolla, jollaista en ollut tuntenut sitten lapsuuden joulujen. Harmikseni huomasin, että alun makea innostus laantui happaman harmaaseen pettymykseen. Katkeruuteni kulminoitui tänä syksynä, kun erään ennakkoon mielenkiintoisen, mutta todellisuudessa äärimmäisen pitkäveteisen kurssin päätteeksi luennoitsija töksäytti, että ”teidän on turha täytellä niitä kurssipalautteita, ...