Kesällä ymmärsin, miksi opiskelija- ja kouluruokailu on suuren ihmisrakkauden osoitus. Minä – kaksi kuukautta gradulleni elänyt – sain opiskelijaravintolassa päivittäin syödäkseni niin, että joku toinen hoiti kokkaamisen, tarjoilun ja tiskaamisen. Ruoka oli terveellisempää ja ravitsevampaa kuin pöperöt, jotka itse hellalle poltan. Vähän kuin olisi käynyt kotona syömässä. Mutta aina on varaa nirsoilla. Myös ylioppilaskunnassa keskustellaan aika ajoin siitä, pitäisikö Ilokiven listalla ...