Artikkelit asiasanalla ‘Jyväskylän Ylioppilaslehti’

Poissaolot hidastivat opintoja

Timo Harakka työskentelee Yleisradiossa tuottajana ja toimittajana. Harakka opiskeli englantilaista filologiaa Jyväskylän yliopistossa 1980-luvun alussa. Hänen ensimmäinen oma kotinsa oli soluasunto Helokantiellä Keltinmäessä. ”Minä olin jo koulupoikana töissä Äänekoskella Sisä-Suomen lehdessä. Aloitin kirjapainossa, mutta muutamassa viikossa olin ujuttautunut metri metriltä toimitukseen. Jyväskylään minä muutin 1981, kun olin kirjoittanut ylioppilaaksi. En minä uskaltanut lähteä Jyväskylää kauemmas, koska jo sekin vaikutti pelottavan suurelta ...



Paluu vahtikoiran tehtävään

Jylkkärin uusi päätoimittaja Jarno Liski haluaa tehdä lehdestä entistä kriittisemmän. Vihreä, samettinen pikkutakki, paksusankaiset mustat silmälasit ja pulisongeilta leuan alle ulottuva parta. Vaikka ei olisi 1970-luvulla elänyt, voi hyvin kuvitella, että ylioppilaslehden päätoimittaja olisi silloin näyttänyt samalta kuin juuri työnsä Jylkkärissä aloittanut Jarno Liski, 26. ”Pitkään olin sitä mieltä, että 1980-luvulla ei enää tehty muuta hyvää kuin minut”, tuore päätoimittaja vitsailee. Huumorista huolimatta lausahduksessa ...



Vielä viisikymmentä lisää

Käsissäsi on Jylkkärin juhlavuosikerran toiseksi viimeinen numero. Pitkin vuotta olemme 50-vuotiasta ylioppilaslehteä tehden pohtineet sitä, mitkä sen tehtävät ja rooli ovat suhteessa niin ylioppilaskuntaan, yliopistoon kuin ympäröivään kaupunkiin. Olemme pyrkineet tekemään lehteä, jolla on tärkeää asiaa opiskelijalle. Jos haluaa tietää, mitä yliopistolla tapahtuu, kannattaa lukea Jylkkäriä. Kuin juhlavuoden kunniaksi ylioppilaslehtikentällä ollaan kuitenkin ryhdytty miettimään, onko viisikymmentä vuotta ihan tarpeeksi. Vaikka paikalliset ylioppilaslehdet ...



Mitä ylioppilaat tänään, sitä ylioppilaat huomennakin

Jylkkäri on kirjoittanut 50 vuotta samoista aiheista: yliopiston hallinnosta, opiskelijan toimeentulosta, politiikasta, kulttuurista ja tietysti seksistä. Ylioppilaskunnan haaveet opintodemokratiasta saivat pontta vuonna 1967, kun ensimmäiset opiskelijat pääsivät edes nimellisesti mukaanyliopiston hallintoon. Halu valtaan kuitenkin kasvoi. Numerossa 4/1970 julkaistiinkin avoin kirje kansanedustajille, jotka vastustivat ”mies ja ääni -periaatteen välitöntä toteuttamista yliopistomme hallinnossa”. Erityisesti kylmää vettä sai niskaansa sosiaalidemokraattisen puolueen kansanedustaja L. A. Puntila, ...