Tammikuun 14. päivänä vuonna 2011 työnsä Jyväskylän ylioppilaslehden päätoimittajana aloittanut Jarno Liski tultiin päätoimittajauransa aikana tuntemaan rohkeana uudistajana. Opiskelijoiden vappulehdissä Liskiä luonnehdittiin muutosjohtajaksi, joka kykeni terävästi näkemään johtamansa journalistisen organisaation eri osien muutostodellisuuden. Liskin merkittävimpinä lehtiuudistuksina muistetaan uuden ulkomaankielisen kolumnistin värvääminen suosimastaan kapakasta sekä katugallupjournalismin mielekkyyden kyseenalaistaminen älykkäällä ironialla, joka ei kaivannut alleviivaamista. Muutoksen dynamiikan ymmärtäjänä Liski osasi esittää vaikeita kysymyksiä, jotka kyseenalaistivat ...

Jylkkärin uusi päätoimittaja Jarno Liski haluaa tehdä lehdestä entistä kriittisemmän. Vihreä, samettinen pikkutakki, paksusankaiset mustat silmälasit ja pulisongeilta leuan alle ulottuva parta. Vaikka ei olisi 1970-luvulla elänyt, voi hyvin kuvitella, että ylioppilaslehden päätoimittaja olisi silloin näyttänyt samalta kuin juuri työnsä Jylkkärissä aloittanut Jarno Liski, 26. ”Pitkään olin sitä mieltä, että 1980-luvulla ei enää tehty muuta hyvää kuin minut”, tuore päätoimittaja vitsailee. Huumorista huolimatta lausahduksessa ...

26-vuotias Jarno Liski on Jyväskylän Ylioppilaslehden uusi päätoimittaja. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto valitsi päätoimittajan kokouksessaan torstai-iltana. Liski opiskelee Jyväskylän yliopistossa pääaineenaan journalistiikkaa. Aiempaa toimittajakokemusta hänellä on muun muassa Helsingin Sanomista, Länsi-Savosta ja Aamupostista. "Uudesta Jyväskylän Ylioppilaslehdestä tulee entistäkin ärhäkämpi vahtikoira ja tarkemmin opiskelijoille suunnattu lehti", Liski lausui tuoreeltaan valintansa jälkeen. "Haluaisin julkaista myös sellaisia juttuja, joita ei julkaistaisi esimerkiksi Keskisuomalaisessa", Liski jatkoi. Uusi päätoimittaja ...

Olen lukenut Jyväskylän Ylioppilaslehteä enemmän tai vähemmän säännöllisesti 1990-luvun puolivälistä lähtien. Lisäksi olen työskennellyt lehden toimituksessa kahteen otteeseen yhteensä noin kahden ja puolen vuoden ajan. Vähäisinä joutoaikoina mielipuuhiani oli vanhojen vuosikertojen lueskelu. Meinaa mennä joutavanpäiväisen juhlapuhunnan puolelle, mutta sanon silti, että Jylkkärin taso voi nykyisin olla hyvinkin korkeimmillaan koskaan. Lehti ruotii journalistisella otteella olennaisimmat yliopiston, ylioppilaskunnan ja kaupungin asiat. Tai otetaan pieni ...

Kahdesti Vuoden lehtikuva -tittelillä palkittu Sami Kero häpeää sivarivuotenaan Jylkkäriin tekemiä juttuja. Afganistanista on vaikea lähteä pois. Helsingin Sanomien valokuvaaja Sami Kero koki sen omakohtaisesti, kun hän vietti reilut pari viikkoa virolaiseen sotilaskomppaniaan upotettuna Helmandissa, joka on  sekasortoisen valtion yksi ongelmallisimmista maakunnista. Työt sujuivat hyvin, mutta kotiinlähtö Camp Bastionin sotilastukikohdasta oli mutkikas: Ensin paluu peruuntui lentokoneen teknisen ongelman takia. Seuraavana päivänä ei ollut ...

Olen yhä sitä mieltä, että 1970-luvun jälkipuoliskon Jylkkäri oli merkittävä kulttuuriteko. Ja tarkoitan tässä nimenomaan Harri Saukkomaan toimittamaa lehteä, josta tuolloin kehkeytyi maan johtava, siis suuntaanäyttävä opiskelijalehti. Lehden linja ja näky oli sivistys, joka ei ole pelkkä fraasi tai pelkkä väline, vaan elävä todellisuus ja itseisarvo. Ne ajatukset eivät ole vanhentuneet vähääkään siinä sanonnan tavanomaisessa merkityksessä, jossa jonkin ajatuksen vanhentuminen samaistetaan ...

Kun ylioppilaslehti täyttää 50 vuotta, sen pääkirjoituksessa pitäisi tehdä suuria linjauksia. Harmillista vaan, että suurten linjausten aika on ohi. Vanhoja Jylkkäreitä selatessa saa huomata, etteivät edeltäjämme pelänneet tunnustaa poliittista väriä tai kirjoittaa hyvän maun rajoille olevia kuvatekstejä. Kannessa on nähty niin naisten kuin miesten elimiä, ja otsikoissa on viljelty kirosanoja.  Takana oli halu tehdä muista lehdistä poikkeavaa, raikasta ja uutta journalismia ...

Jylkkäri on kirjoittanut 50 vuotta samoista aiheista: yliopiston hallinnosta, opiskelijan toimeentulosta, politiikasta, kulttuurista ja tietysti seksistä. Ylioppilaskunnan haaveet opintodemokratiasta saivat pontta vuonna 1967, kun ensimmäiset opiskelijat pääsivät edes nimellisesti mukaanyliopiston hallintoon. Halu valtaan kuitenkin kasvoi. Numerossa 4/1970 julkaistiinkin avoin kirje kansanedustajille, jotka vastustivat ”mies ja ääni -periaatteen välitöntä toteuttamista yliopistomme hallinnossa”. Erityisesti kylmää vettä sai niskaansa sosiaalidemokraattisen puolueen kansanedustaja L. A. Puntila, ...

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) on huolestunut yliopistojen rehtorien mielipiteistä lukuvuosimaksuihin liittyen. SYL:n kannanotto perustui Jylkkärin (15/2009) julkaisemaan juttuun, jonka mukaan suurin osa yliopistojen rehtoreista uskoo toisen korkeakoulututkinnon tulevan maksulliseksi 5–10 vuoden sisällä. SYL:n mukaan maksuton koulutus on tasa-arvoinen ja yhteiskunnan kokonaisedun kannalta viisas ratkaisu. Liiton mukaan toisen tutkinnon suorittajilta perittävien maksujen merkitys olisi myös taloudellisesti mitätön, sillä kakkostutkinnon suorittajat muodostavat hyvin ...

Lehden ilmestymisväliä pidetään sopivana ja uutisjuttuja toivotaan lisää. Liki 60 prosenttia Jyväskylän yliopiston opiskelijoista tarttuu ylioppilaslehteen heti sen ilmestyttyä. Näin ainakin, jos uskotaan Jyväskylän Ylioppilaslehden tekemää kyselyä, jonka mukaan paperilehteä lukee usein tai ”aina lehden ilmestyttyä” enemmistö vastanneista. Satunnaisesti tai harvoin lehteen tarttuu 36 prosenttia kyselyyn vastanneista ja vain kuusi prosenttia ei lue lehteä ollenkaan. Jylkkäri selvitti ylioppilaskunnan jäsenistön mielipiteitä lehdestä lokakuussa ...