Dyykkauksella otetaan kantaa ylenpalttiseen kuluttamiseen. Opiskelijan kukkarolle se sopii loistavasti, sillä ruokalasku puolittuu helposti biojätteitä tonkiessa.

Vaikka vatsassa velloisi, Harju kutsuu vapunpäivänä. Tässäpä olotilaan sopivat sapuskat.

Luonnonmukaiset vaihtoehdot kiinnostavat ruoassa, mutta suinpäin niihin ei kannata rynnätä.

Seitan eli vehnäproteiinista tehty lihankorvike tuntuu olevan useimmille kasviskeittiön pahin peikko.

Sonaatin listoille on ilmestynyt uusi mystinen ruoka-aine.

Oopperakellarin silakoiden valmistaminen voi äkkiseltään kuulostaa työläältä ja vaikealta, mutta netistä löytyneillä ohjeilla se sujui opiskelijakokilta opiskelijakeittiön välineillä alle tunnissa ja ilman kyyneleitä.

Alkossa hyvä perus olut maksaa helposti yli 10 e/l, kotona tekemällä litrahinta asettuu 0,5–2 euron tietämille.

Lähes keittotaidottomat britit ovat hioneet opiskelijakeittiöiden tehokkuuden huippuunsa.

Yksin asuva suomalainen heittää roskiin keskimäärin 27 kiloa ruokaa vuodessa. Se tarkoittaa melko montaa leivänkannikkaa, ruskeaa banaania ja itänyttä perunaa. Opiskelijan ruokabudjetilla tällaiseen hävikkiin ei pidä sortua, vaan oman jääkaapin sisältöön kannattaa suhtautua avoimesti.   Pilaantuneen ruuan tunnistaminen on yleensä helppoa, eikä parasta ennen -merkinnän aina tarvitse tarkoittaa biojätetuomiota. Esimerkiksi mädän kananmunan tunnistaa parhaiten vangitsevasta [...]

Printtiversiossa (07/2012) lupailtiin tarkempia ohjeita taikinan leipomiseen. Tässä niitä tulee. 1) Älä ole neuroottinen mittojen suhteen. Viime kädessä kyse on makuasioista ja jauhojen kosteus ja imukyky vaihtelee, joten kaikki resepteihin painetut mitat jauhojen ja veden suhteesta ovat joka tapauksessa ohjeellisia. Vehnäjauhojen ollessa kyseessä nyrkkisääntönä voi pitää noin kiloa jauhoja ja reilua puolta litraa vettä. Tälläista [...]