Ennakkoäänestys alkoi tämän lehden mennessä painoon. Jos ehdokkaiden lupauksia olisi uskominen, pitäisi opintotuen olla pian indeksiin sidottu. Peräti 94 prosenttia tavoitetuista ehdokkaista halusi opiskelijajärjestöjen kyselyssä opintotuen seuraavan elinkustannusten nousua heti vuoden 2012 alusta lähtien. Yksimielisiä tunnutaan olevan myös siitä, että leikkauksia on tehtävä – onhan valtakunnassa 10,5 miljardin kestävyysvaje. Tosin usein unohtuu, että kestävyysvaje on arvio siitä, kuinka paljon Suomen menot ylittävät ...

Yliopistouudistuksen hävyttömyys paljastuu sitä mukaa, kun sitä eletään päivä päivältä. Viime numeron kriittinen juttu yliopistouudistuksesta on löytänyt kaikupohjaa henkilöstöstä, ja lehti on saanut paljon palautetta, jossa jutun haastateltavien tunnot yliopistouudistuksen huonoista puolista on jaettu. Lisää on luvassa. Uudistuksen lippulaivat, eli säätiöyliopistot näyttävät hakeutuvan yhtä suljetuiksi ja salamyhkäisiksi kuin muutkin säätiöt. Tässä numerossa kerrotaan, miten Aalto-yliopisto sekä Tampereen Teknillinen yliopisto kieltäytyvät paljastamasta, kenen ...

Suomessa on vuodesta 1999 ollut voimassa julkisuuslaki, jolla toteutetaan niin sanottu julkisuusperiaate suomalaisessa viranomaistoiminnassa. Laki on hyvä, olisi ainakin jos sitä noudatettaisiin. Lähtökohtaisesti laissa määrätään kaikki viranomaisten tuottama tieto julkiseksi, mikäli ei ole erityistä laissa mainittua perustetta sitä salata. Periaatteessa tämä tarkoittaa sitä, että kuka tahansa kansalainen voi vaikkapa pyytää kunnanjohtajansa sähköpostilaatikosta viestit viimeisen vuoden ajalta. Kunnan tehtävä on sitten arvioida, ...

Tammikuun 14. päivänä vuonna 2011 työnsä Jyväskylän ylioppilaslehden päätoimittajana aloittanut Jarno Liski tultiin päätoimittajauransa aikana tuntemaan rohkeana uudistajana. Opiskelijoiden vappulehdissä Liskiä luonnehdittiin muutosjohtajaksi, joka kykeni terävästi näkemään johtamansa journalistisen organisaation eri osien muutostodellisuuden. Liskin merkittävimpinä lehtiuudistuksina muistetaan uuden ulkomaankielisen kolumnistin värvääminen suosimastaan kapakasta sekä katugallupjournalismin mielekkyyden kyseenalaistaminen älykkäällä ironialla, joka ei kaivannut alleviivaamista. Muutoksen dynamiikan ymmärtäjänä Liski osasi esittää vaikeita kysymyksiä, jotka kyseenalaistivat ...

Jyväskylä on luonteeltaan läpikulkupaikka. Tänne saavutaan ympäri Suomea opiskelemaan, kunnes valmistumisen jälkeen on käännettävä katse kohti uusia haasteita. Yleensä rintamasuunta pyörähtää etelään. Korkeakoulutetun työvoiman valuminen pääkaupunkiseudulle on todistettu niin väitöskirjatason tutkimuksissa kuin empiirisin havainnoin. Syksyllä 2006 aloittaneen vuosikurssini opiskelijoista jo noin puolet on siirtynyt vehreämmille työ- tai opiskelumarkkinoille Helsinkiin. Koska useimpien Jyväskylässä opiskelevien tie vie valmistumisen jälkeen muualle, kannattaa läpikulkukaupungista ottaa irti ...

Ollaan rehellisiä. On aivan sama, puhummeko ylioppilaskuntien automaatio- vai pakkojäsenyydestä. ”Automaatiojäsenyys” on sievä sana yhdelle ylioppilasliikkeen tabuaiheista – aivan kuten riviopiskelijaakaan ei saa sanoa riviopiskelijaksi, paitsi silloin kun opiskelija-aktiivit laulavat liittokokousbussin humalassa: ”Rivari maksaa, paarlevuu”. Aktiiveja ohjaa paitsi aito into toimia jokaisen opiskelijan paremman huomisen puolesta, myös pelko siitä, että joku riviopiskelijoista huomaa, kuinka kivaa se on. Siksi emme mielellämme myönnä, että ...

Monen opiskelija-aktiivin riemu repesi, kun kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä kolumnoi joulukuun lopussa Pohjalaiseen otsikolla ”Opiskelijoita on turha säälitellä”. Liki satiirisessa tekstissään lahjakkuustutkija toisti kuluneet syytökset ryyppävistä ja taksilla ajelevista opiskelijoista. Ja kyllä, professorismieheksi Uusikylä meni harvinaisen syvälle metsään. Toisin kuin hän kolumnissaan väittää, kuukausittaisen opintotuen saamiseksi on opiskeltava enemmän kuin 18 opintopistettä vuodessa eikä opintosuorituksissa jousteta pelkästään hyvän mielen takia. Jos ...

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi marraskuun lopulla tutkimuksensa korkeakoulukkaiden opintojen etenemisestä ja toimeentulosta. Raportti tarjoaa opiskelijoita nopeammin työelämään ajaville poliitikoille iloisia uutisia: opiskelijat ovat jo ehättäneet sinne. Tutkimuksen mukaan huomattava osa suomalaisopiskelijoista siirtyy töihin jo ennen valmistumistaan. Kaksi kolmesta opiskelijasta käy joko säännöllisissä tai epäsäännöllisissä töissä, ja mitä vanhempi opiskelija on, sitä todennäköisemmin hän käy säännöllisessä ansiotyössä myös lukukausien aikana. Kuluneen vuosikymmenen ...

Käsissäsi on Jylkkärin juhlavuosikerran toiseksi viimeinen numero. Pitkin vuotta olemme 50-vuotiasta ylioppilaslehteä tehden pohtineet sitä, mitkä sen tehtävät ja rooli ovat suhteessa niin ylioppilaskuntaan, yliopistoon kuin ympäröivään kaupunkiin. Olemme pyrkineet tekemään lehteä, jolla on tärkeää asiaa opiskelijalle. Jos haluaa tietää, mitä yliopistolla tapahtuu, kannattaa lukea Jylkkäriä. Kuin juhlavuoden kunniaksi ylioppilaslehtikentällä ollaan kuitenkin ryhdytty miettimään, onko viisikymmentä vuotta ihan tarpeeksi. Vaikka paikalliset ylioppilaslehdet ...

Yliopisto on ilmoittanut pienentävänsä sisäänottokiintiöitään muun muassa humanistisessa ja matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Kavennus tarkoittaa esimerkiksi taidekasvatuksen pääaineen muuttamista maisteriohjelmaksi. Alan opiskelijat olivat päätökseen pettyneitä – varsinkin kun se tuli heille yllätyksenä. Jyväskylän yliopistolla harmillisen tutun tavan mukaan asia oli valmistelu opiskelijoiden tietämättä. Lohduksi on tarjottu aineen kurssien sisällyttämistä laitoksen muihin oppinaineisiin. Osalle oppiaineista kiintiön höylääminen teki toki hyvää: heikko työllisyystilanne vaatii reaktiota myös ...