Kesällä ymmärsin, miksi opiskelija- ja kouluruokailu on suuren ihmisrakkauden osoitus. Minä – kaksi kuukautta gradulleni elänyt – sain opiskelijaravintolassa päivittäin syödäkseni niin, että joku toinen hoiti kokkaamisen, tarjoilun ja tiskaamisen. Ruoka oli terveellisempää ja ravitsevampaa kuin pöperöt, jotka itse hellalle poltan. Vähän kuin olisi käynyt kotona syömässä. Mutta aina on varaa nirsoilla. Myös ylioppilaskunnassa keskustellaan aika ajoin siitä, pitäisikö Ilokiven listalla ...

Joskus jää hoksaamatta, ettei koulutus ole nykyisinkään ilmaista. Se, mitä valtio panostaa meihin opintojemme aikana, on lainaa vain; kun tutkinto on kasassa ja unelmaduuni plakkarissa, on takaisinmaksun aika. Tosin jos työtä ei irtoa heti, myös velkoja joustaa. Nerokas ”lukukausimaksujärjestelmä” perustuu verotukseen. Nyt valtio kuitenkin ulkoistaisi toimivan järjestelmänsä pankeille, vanhemmille, työnantajille, erinäisille säätiöille ja yliopistoille – niille, jotka rahaa opiskelijoille lainaavat tai antavat, ...

Kun palaan töistä, tunnen toistuvasti, etten tänäänkään tehnyt tarpeeksi. Jos lounas ei olisi venähtänyt ja jos toimituksessa ei olisi naureskeltu Matkaoppaat-sarjalle, olisin ehtinyt soittaa vielä yhden puhelun, kirjoittaa yhden sähköpostin tai järjestää ainakin työpöydän. Olisin voinut olla tehokkaampi. Paitsi, etten olisi voinut. Työurien pidentämistä pohtivien työryhmien on tarkoitus antaa mietintönsä tammikuun lopussa, juuri tämän lehden ilmestymispäivän tienoilla. Työmarkkinajärjestöt ovat taistelleet siitä, millä ...

Tiedättehän, kuinka huhu liikkuu yliopistolla? Laitoksen johtoryhmän kokouksessa amanuenssilta lipsahtaa, että yliopiston johdon kanssa on keskusteltu asiasta ”Y”. ”Y” voi merkitä suuriakin muutoksia henkilökunnalle ja opiskelijoille, mutta kukaan ei toistaiseksi tiedä, mitä ”Y” tulee pitämään sisällään. ”Y:stä ei pidä olla huolissaan”, lupaa laitoksen johtaja, vaikka pyyhkii otsaltaan hikihyhmää itsekin. ”Y:tä” kerrotaan eteenpäin. Siitä tulee ”YX”, joka mahdollisesti vaarantaa paitsi opiskeluviihtyvyyden, myös tieteen ...

Yleisradion palveluita käyttää viikottain noin 98 prosenttia suomalaisista. Jäljelle jäävään kahden prosentin eli noin 100 000 kansalaisen voisi pelkän luvun perusteella päätellä kuuluvan Facebookiin perustettuun satatuhatpäiseen ”Täysimittainen kapina mediamaksua vastaan”-ryhmään. Mediamaksukapinaa vaativat eivät ole leppoisaa väkeä. Ryhmän mielestä näet kaiken sellaisen kivittäminen, missä lukee ”Yle”, on ihan sallittua. Tai no ei ole: itseasiassa ryhmässä luetellaan vitsikkäästi pitkä lista muitakin asioita, joihin ryhmä ...

Siinä on jotain kovin ärsyttävää, kun joku on keksinyt hyvän luontoa ja opiskelijan rahoja säästävän idean. Edellisen Jylkkärin juttu kimppakyydeistä on herättänyt vilkasta keskustelua sekä lehden nettisivuilla, TaSa-verkkopalvelussa että ylioppilaskunnan kimppakyytipalstalla. Osa kirjoittajista on epäillyt, ettei kyydistä veloittaminen ole laillista, vaikka kyse olisi bensakulujen tasaamisesta – kimppakyytiläinen syö taksikuskien leipää! Ja entäs verotus! Kyllä joku nyt rikastuu! Miellyttävintä on tietysti se, kun ...

Olen pitkään uskonut vain yhteen aatteeseen, jonka nimi on journalismi. Sen periaatteisiin kuuluu, että kriittinen tarkastelu tekee hyvää mille tahansa organisaatiolle, eikä toimittajan tule palvella muita jumalia kuin lukijaansa. Jollei äänettömille anna ääntä journalisti, niin kuka sitten? Siksi on valitettavaa, että monessa ylioppilaskunnassa ylioppilaslehteä pidetään journalistisen julkaisun sijaan pelkkänä tiedotuslehtenä. Viimeisimpänä ahtaalle on joutunut Itä-Suomen ylioppilaslehti Uljas, jonka jutuissa on kerrottu ...

Ylioppilaskunnan edustajiston sähköpostilistalla sattui hauska lipsahdus. Kirjoittajan oli tarkoitus pohtia rehtorin valintaa, mutta kuin Sigmund Freudin toiveesta kirjoitukseen lipsahti väärä nimi: Aina Sallinen. Aina Sallinen. Kun jo nyt Jyväskylän yliopiston pitkäaikaisin rehtori jättää heinäkuussa 2012 paikkansa, yliopistossa on ehtinyt aloittaa ikäluokka, joka ei ollut vielä syntynytkään ennen Aino Sallisen kautta. Yliopistouudistus on näyttänyt kyntensä, alempaan korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta on karsittu. Maksullisten ...

Juhlapuheissa tiede pyrkii aina objektiivisuuteen, mutta jokainen yhdelläkin luennolla käynyt tietää, etteivät itse tieteentekijät sitä välttämättä ole. Asiaansa perehtyneillä tutkijoilla on asiastaan usein myös varsin perehtyneitä ja vahvoja mielipiteitä. Ne tuodaan myös ilmi – enemmän tai vähemmän peitellen. Joskus koetellaan moraalikäsityksemme rajoja: esimerkiksi valtio-opin emeritusprofessori Tatu Vanhasen näkemykset kansojen älykkyyseroista ovat varsin katkeraa nieltävää. Tämän lehden keskiaukeamalla kerrotaan Jyväskylän yliopiston bio- ja ...

Seitsemän vuotta sitten, kun olin juuri aloittanut opintoni Jyväskylässä, tapasin juhlissa niin kutsutun ännännen vuoden opiskelijan. Kohtaaminen oli niin merkittävä, että kirjoitin siitä päiväkirjaani. Lauseen perään oli lisätty huutomerkki. Ällistelin asiaa tilaisuudessa myös ääneen. Ännäsvuotisella opiskelijalla kavereineen oli varmasti naurussa pitelemistä. Kun uudet fuksit saapuvat syksyisin yliopistoon, meidän vanhempien asiaksi muodostuu päivitellä näiden nuoruutta ja naiiviutta suureen ääneen. Fuksit ovat mielestämme jotenkin söpösti ...