Artikkelit aiheessa ‘Arviot’

Arvio: Jari Tervo – Layla (WSOY)

Jari Tervon Layla kertoo 15-vuotiaasta muslimitytöstä, joka joutuu sukunsa hyväksikäyttämäksi ja tapatettavaksi. Layla pakenee Finlandiyaan ja päätyy huoraksi Kruununhakaan. Tarinaan punoutuu henkilöitä, jotka ovat kaikki omalla tavallaan ihmisen alhaisimpien ja hävettävimpien tekojen kuvia. Vaikka aihe on rankka, Tervo tapansa mukaan viljelee sinne tänne lauseen mittaisia vitsejä. Kerronnan rakenne on intensiivinen, eikä kirjaa tee mieli jättää kesken. Edes kovin pitkien taukojen pitäminen ...



Arvio: Harry Salmenniemi – Runojä (Otava)

Kokeellisen runouden taitajan, jyväskyläläisrunoilija Harry Salmenniemen Runojä on taidokas teos, jonka ääreen pitää palata uudestaan. Se on paikoin jopa haastavaa luettavaa ja kikkailee myös kappalejaoin ja tavulabyrintein. Kirjaa ei voi vain lukaista, siihen pitää paneutua.  Runojä heittää jo ensimmäisllä sivuillaan lukijan silmille kiivasta ajatuksenjuoksua, hiottua proosarunoutta. Teos on äärimmäisen ajatusrikas. ”Mitä syvemmälle joudun itseeni, sitä turhempia asioita puhun.” Salmenniemi sukkuloi sujuvasti runouden tyylilajista toiseen pudottamatta ...



Don DeLillo – Omegapiste (Tammi)

Kehyskertomuksessa nimeämätön tyyppi katselee taidemuseossa vuorokauden kestoon hidastettua Alfred Hitchcockin Psykoa. Sietämätön installaatio 24 Hour Psycho saa henkilön pohtimaan muun muassa aikaa, havaitsemista ja kuolemaa. Psychon äärellä ollaan muutama kymmenen sivua romaanin alussa ja lopussa. Varsinaisessa tarinassa 37-vuotias elokuvaohjaaja Jim Finley haluaisi tehdä yhden oton dokumentin 73-vuotiaasta Richard Elsteristä, entisestä Yhdysvaltain puolustusministeriön neuvonantajasta. Finley on Elsterin vieraana autiomaassa, mutta elokuva ei ...



Pia Pesonen – Urho Kekkonen Straße (Teos)

Urho Kekkonen ei ole kirjan päähenkilö, kuten ehkä voisi kuvitella. Hän on 14 novellin kokoelmassa sidoshahmo, jonka kautta novellien päähenkilöt ja tarinat kietoutuvat toisiinsa. Joillekin Uki edustaa pelkoa, kiihkoa, kunnioitusta ja vihaa. Novelleissa Kekkonen jää kaukaiseksi, mikä on Pia Pesoselta oikea päätös. Presidentti toimii eräänlaisena peilinä, jonka kautta hahmot tarkastelevat itseään, arvojaan ja ympäröivää maailmaa. Kekkonen on heijastus siitä 60-70-lukujen ...



Klamydia – Loputon luokkaretki (Usvaputki)

”No onko hauskaa meidän ansiosta vai meidän kustannuksella?” kysyy Klamydian Vesa Jokinen albumin avausraidalla Punk's not Dead. Valtavirtapunkkarit viihdyttävät vahingossakin. Loputon luokkaretki tarjoaa tuttuja huumoripläjäyksiä, mutta osoittaa yhtyeen myös kehittyneen. Albumin ensimmäinen levy koostuu uusista biiseistä. Toinen on livetaltiointi kesältä 2010. Läppälinjalta irtoaa paljon väsyneempiä vetoja, kuten Torso-orkesteri Raajattomat ja Paras perse (of the Universe). Parhaiten vitsit osuvat maaliinsa kappaleessa ...



Le Havre, Ohjaus: Aki Kaurismäki

Muodollisesti samaa elokuvaa vuodesta toiseen tekevä pastissimestari Aki Kaurismäki on hionut nykytyylinsä sileäksi ja juohevaksi. Robert Bressonin ja Yasujiro Ozun kerrontaa kierrättävä retronostalgikko onnistuu luomaan uudellaan jälleen suljetun elokuvatodellisuuden, jonka kiinnittävät maailmaan lähinnä paikannimet. Le Havrea katsoessa ei voi hetkeksikään unohtaa katsovansa Aki Kaurismäen elokuvaa.Vuoden 1992 Boheemielämää-elokuvan päähenkilö Marcel Marxin (André Wilms) jatkotarina piirtää tutunnäköisen kuvan ikinuoresta veijarista. Boheemi Marx ...



Pussikaljaelokuva, ohjaus: Ville Jankeri

Ville Jankerin ohjaama Pussikaljaelokuva seuraa helsinkiläisten kaverusten rellestystä alkuillasta auringonnousuun. Vaikka ikä alkaakin painaa, eivät Marsalkka (Jussi Nikkilä), Lihi (Ylermi Rajamaa) ja Henninen (Eero Milonoff) kanna huolta huomisesta. ”Nuoruutta voi pitkittää 30-vuotiaaksi, mutta sen jälkeen sä olet pultsari”, päähenkilöt muistuttavat. Lämminhenkinen elämänkuvaus onnistuu loistavasti, oli kyse nuoruudesta tai ei. Puheenparsiin ja illan tapahtumiin voisi törmätä Jyväskylän yössä. Vain pari liian ...



Arvio: Scandinavian Music Group: Manner (Sony Music)

Sanoituksellisesti lähinnä myötähäpeää aiheuttaneen Palatkaa Pariisiin –levyn jälkeen ovat niin Scandinavian Music Group, kuin Terhi Kokkonenkin palanneet tasolleen. Vaikka Kokkosta ei vieläkään voida laskea suomalaisten sanoittajien eturiviin, osuu hän tällä kertaa teksteissään useammin maaliin kuin hutiin. Soitto levyllä on timanttisen taidokasta, kuten aina SMG:n tapauksessa. Sävellykset toimivat ja poimivat kuuntelijan mukaansa, mutta silti ei voi välttyä ajattelemasta menevätkö kotimaan terävintä kärkeä ...



Arvio: Siinai – Olympic Games (Splendour)

Helsingin Sanomat listasi kesällä tämän hetken kuumimpia kotimaisia musiikkinimiä. Ykkössijalle kipusi Siinai. Siitä lähtien Siinain ympärillä käytävästä kohinasta on kohistu. Muun muassa Joensuu 1685 ja Zebra and Snake -yhtyeiden jäsenistä koostuvan instrumentaalibändin debyyttialbumi Olympic Games ammentaa tunnelmaa ja tyyliä sellaisilta saksalaisilta 1970-luvun krautrockbändeiltä kuin Kraftwerk, NEU! ja Harmonia. Saundimaailmassa on myös mukana ripaus vanhojen tietokonepelisaundien estetiikkaa.Olympiateemaan nimettyjen kappaleiden ...



Arvio: Erkki Kurenniemi & Circle – Rakkaus tulessa (Ektro Records)

Suomalaisen kokeellisen musiikin pioneereihin lukeutuva Erkki Kurenniemi vietti heinäkuussa 70-vuotissyntymäpäiviään. Juhlavuoden kunniaksi Ektro Records penkoi arkistoja ja julkaisi kaksi Kurenniemen vanhaa nauhoitusta. Kurenniemen ja Circlen ”uusi yhteisalbumi” Rakkaus tulessa on sattuman tuotos. Siinä soivat päällekäin Kurenniemen äänitys vuodelta 1972 ja Circlen soitto vuodelta 1999. Jussi Lehtisalo yhdisti nauhat toisiinsa sellaisenaan, editoimatta. Sattuma tuottaa taiteessa harvoin itsessään kiinnostavia lopputulemia, mutta tällä kertaa kokonaisuus ...