hommasuominetti Hommaforum on yhdistänyt maahanmuuttokriitikoita ja nostanut Suomen poliittiselle kartalle uuden puolueen. Keskustelufoorumin käyttäjien mielestä se tarjoaa älykästä keskustelua ja erinomaisen alustan uutisten kyseenalaistamiseen.

Hommaforum syntyi joulukuussa 2008, kun Jussi Halla-ahon Scripta-blogin vieraskirjan aktiiviset keskustelijat perustivat uuden poliittisen keskustelufoorumin. Sivuston ensimmäinen versio kaatui kävijävyöryn alla, mutta uusi ja toimiva versio saatiin pystyyn vielä saman kuun aikana.

”Homma on muodostunut sitä varten, että maahanmuuttokeskustelulle olisi tiedotusvälineistä riippumaton paikka. Siinä vaiheessa näytti siltä, että esimerkiksi Helsingin Sanomien keskustelupalstan sensuuri oli aika kova, ja tällaiselle riippumattomalle paikalle oli tilausta”, kertoo Seppo Saarela, yksi Homman moderaattoreista.

Jyväskylän yliopistossa opiskellut Saarela liittyi uudelle keskustelualueelle ensimmäisten joukossa. Moderaattoriksi hän päätyi vähän tämän jälkeen, kun foorumilla haettiin vapaaehtoisia ylläpitoon.

Kuten ylläpitäjän rooliin sopii, on Saarelan nimimerkki Miniluv viittaus George Orwellin Vuonna 1984 -kirjan omia kansalaisia tiukasti valvovaan sisäministeriöön. Profiilikuva on puolestaan kuvakaappaus Monty Pythonin espanjalaista inkvisitiota esittävästä sketsistä. Yli 25 000 viestillään Saarela on myös viestimäärällä laskettuna Homman historian aktiivisin kirjoittaja, joka tuntee keskustelualueen perusteellisesti.

Hommalaisia Saarela kuvaa fiksuiksi suomalaisiksi.

”Kyllähän sen näkee ihan kielestä, millä ne viestit kirjoitetaan siellä. Kestää minun mielestä vertailun Suomi24:iin ja lehtien palstoille.”

Kysymys siitä, liittyykö Hommaforumiin joitakin aiheettomia ennakkoluuloja, saa Saarelan purskahtamaan nauruun.

”Niin, liittyisiköhän siihen? Jos katsot sieltä esittäytymisketjusta, niin siellä ei ole yksi tai kaksi ihmistä, jotka kirjoittavat tälleen, että ’mä tulin kahtoon mikä tää kauhea rasistien pesä on’. Sitten he yllättyvät, että täällä onkin laadukasta keskustelua”, Saarela sanoo.

 

Entä kuinka asiallisena Homman käyttäjät itse pitävät foorumin keskusteluja? Kuullaksemme hommalaisten ajatuksia liityimme itse foorumille ja aloitimme uuden keskustelun otsikolla ”Kysymyksiä Hommasta ja mediasta hommalaisille”. Viikon aikana ketju keräsi noin 150 vastausta ja 6000 näyttökertaa.

Useat kommentoijat pitivät foorumin keskustelua enimmäkseen laadukkaana, vaikka poikkeuksiakin löytyi.

”Pääosin varsin asiallista, vaikka osan ajasta keskustelu ohjautuukin sivuraiteille. Itse en ainakaan tiedä muuta keskustelupaikkaa Suomessa, jossa voisi ainakaan maahanmuuttoasioista keskustella yhtä asiallisesti ja avoimesti niin puolesta kuin vastaankin”, kirjoittaa nimimerkki Skeptikko.

Osa vastaajista koki, ettei vapaan keskustelun ole tarkoituskaan olla kokonaan asiallista.

Homman keskustelu on kohtuullisen vapaata, eli siis asiallista ja asiatonta sekaisin.

”Homman keskustelu on kohtuullisen vapaata, eli siis asiallista ja asiatonta sekaisin. Sosiaalisen median koko idea perustuu vapaaseen keskusteluun ja kommentointiin, joten sitä ei voi toimittaa kuin äärimmäisen varovasti ilman, että menettäisi kommunikoivan luonteensa ja muuttuisi julistukseksi”, kommentoi toinen kirjoittaja, joka ei halunnut nimimerkkiään lehteen.

Homman keskustelukulttuuriin kuuluvat usein kärjekkäät ilmaisut ja pisteliäskin huumori. Esimerkiksi suvaitsevaisuuden kannattajia kutsutaan vajakki-sanasta väännetyllä suvakki-nimityksellä. Itseään monikulttuurisuuden ja maahanmuuton kriitikot kutsuvat nuiviksi ja hompansseiksi.

”Asiallisuuden ei minusta tarvitse tarkoittaa sitä, että kirjoitetaan kirjakieltä ja ollaan vakavia. Huumori on yksi Homma-forumin parhaista puolista”, kirjoittaa nimimerkki Joutilas.

Eriäviäkin mielipiteitä löytyi. Nimimerkki Kaptah ajatteli, että voimakas kielenkäyttö voi haitata Homma-aktiivien sanoman ymmärtämistä foorumin ulkopuolella.

”Toivoisin, että useampi Homma-aktiivi keskustelisi enemmän muiden kuin Homma-aktiivien kanssa ja esittäisi asiansa niin, että se saattaisi mennä muillekin kuin samanmielisille perille. Siinä mielessä ensisijaisen tärkeää olisi vähentää jako ’meihin’ ja ’niihin’, luopua provosoivista ilmaisuista joita vihaan yli kaiken (mädättäjä, kulttuurimarksisti, suvakki…) ja perustella näkemyksensä rauhallisesti ja asiallisesti.”

 

Entä esiintyykö Hommaforumilla rasismia?

”Hommalla on varmasti rasistejakin, mutta moderointi pitää huolen siitä että keskustelu on paljon, paljon fiksumpaa ja debatoivampaa kuin foorumia tuntematon uskoisi”, kirjoittaa Pölhökustaa.

Merkittävä osa vastaajista korosti, että rasismin esiintyminen riippuu määritelmästä. Monen vastaajan mielestä rasismin käsite tulisikin ensin määritellä ennen siitä kysymistä.

”Taatusti esiintyy ja ei esiinny rasismia, sillä rasisti/ei-rasisti riippuu täysin siitä, mitä määritelmää käytetään. Enimmäkseen ihmettelen, miksi joku edes vaivautuu vaahtoamaan noin hajonneen ja epämääräisen käsitteen pohjalta”, akez kirjoittaa.

Samoilla linjoilla on myös Homman käyttäjien perustama HommaWiki. Sen rasismia käsittelevä artikkeli muistuttaa jo toisessa lauseessaan, ettei rasismille ole yleisesti hyväksyttyä määritelmää.

Useampi kirjoittaja koki, että esimerkiksi maahanmuuttopolitiikan arvostelija voidaan leimata aiheettomasti rasistiksi.

Foorumilla koetaan, että valtavirtamediassa rasismileimaa käytetään päättömästi, ja siitä sitten yritetään tehdä pilaa eri tavoilla.

”Foorumilla koetaan, että valtavirtamediassa rasismileimaa käytetään päättömästi, ja siitä sitten yritetään tehdä pilaa eri tavoilla. Pilailun ja oikean rasismin välillä on jokin harmaa alue, jolle helposti lipsutaan”, jostwix arvioi.

 

Homman ylläpitäjät saavat vastaajilta runsaasti kiitosta aktiivisesta moderoinnistaan, joka kirjoittajien mielestä auttaa pitämään keskustelun tasokkaana.

Sivustoa moderoiva Seppo Saarela arvioi, että viesteistä poistetaan noin 2-3 prosenttia. Lisäksi toisinaan ylläpitäjät pyrkivät rauhoittamaan keskustelua tai muuttavat viesteistä yksittäisiä sanoja.

”Se määrähän ei ole kovin korkea. Käyttäjät ovat asiallisia ja tottuneet siihen, mikä se linja on. Ihmiset, jotka viihtyvät ja haluavat keskustella tuon linjan puitteissa, ovat jääneet”, Saarela sanoo.

Hommaforumilla pyritään kuitenkin rajaamaan aiheita, joista foorumilla keskustellaan. Reilun kymmenen kohdan ei-toivottujen aiheiden listaan kuuluvat muun muassa kielipolitiikka, evoluutio, homoseksuaalisuus ja natsit.

Minkä takia ylläpitäjät eivät halua, että näistä aiheista keskusteltaisiin?

”Se synnyttää riitaa, nostaa ylläpidon työtaakkaa. Tavallaan se on foorumin hyväksikäyttämistä, jos ei ole oikeasti halua keskustella siitä asiasta, mitä varten Hommaa ylläpidetään. Heillä on sananvapaus ja meillä on julkaisuvapaus”, Saarela sanoo.

Kaikkia Hommaforumin puheenaiheiden rajaaminen ei miellytä. Viime keväänä MV-lehti julkaisi tekstin, jossa se esitti foorumin olevan nykyisin ”salonkikelpoinen puudeli”. Kriittisen keskustelun areenaksi sivusto tarjosi omaa keskustelualuettaan.

 

Hommaforumilla on hieman yli kymmenen tuhatta rekisteröitynyttä jäsentä, joista vajaa viidennes on kirjoittanut yli 50 viestiä. Keskimäärin sivustolla on paikalla noin neljäsataa ihmistä joka hetki.

Suurin osa Hommaforumin käyttäjistä on miehiä, mutta tarkkoja tilastoja sukupuolijakaumasta ei ole. Sivustolla sukupuolensa ilmoittaneissa jäsenissä on miehiä noin kuusinkertainen määrä naisiin verrattuna. Keskustelussa jakamamme kyselylomakkkeen 78 vastaajasta 59 prosenttia ilmoitti olevansa miehiä.

Yksi foorumin näkyvimmistä aikaansaannoksista oli uuden Muutos 2011 -puolueen syntyminen vuonna 2009. Puolueen alkuperäiset aktiivit löytyivät Hommalta, ja puolueen ohjelmaa myös suunniteltiin foorumilla. Puolue nousi eduskuntaan kesken vaalikauden vuonna 2013, kun perussuomalaisista erotettu James Hirvisaari liittyi puolueen riveihin.

Vastausta siihen, onko Hommaforum vaikuttanut jotenkin laajemmin yhteiskunnalliseen ja poliittiseen keskusteluun, Saarela miettii pitkään.

”Suurin osa tästä vaikutuksesta on varmasti sitä, että käydään katsomassa ja sitten puhutaan kahvipöydässä eteenpäin. On hyvin vaikea arvioida, että millainen se vaikutus oikeasti on.”

Lisäksi Saarela uskoo, että foorumi on auttanut synnyttämään hommalaisten ja maahanmuuttokriitikoiden ryhmäidentiteettiä. Monia foorumilaisia yhdistää esimerkiksi kriittinen suhtautuminen valtamedian maahanmuuttouutisointiin.

”Se on tällainen hyssyttely- tai suorastaan pimityskulttuuri, mikä näissä maahanmuuttoasioissa on”, Saarela tiivistää kritiikin syitä.

 

Kyselylomakkeen tuloksia Homman käyttäjien luottamuksesta valtamedian ja MV-lehden uutisiin. Tuloksia ei voi yleistää kaikkiin Homman käyttäjiin.

Hommaforumin käyttäjät antavat samansuuntaisia vastauksia, kun heiltä kysyy valtamedian luotettavuudesta. Yksi foorumin aktiivisimmista kirjoittajista kommentoi, ettei mihinkään mediaan voi luottaa sataprosenttisesti.

”Niin kutsuttuun valtamediaan täytyy suhtautua merkittävästi keskivertoa suuremmalla varauksella, koska valtamedia itse on ainakin joidenkin toimijoiden suulla tunnustanut, että sillä on agenda: valtamedia on ottanut asiakseen tuottaa erääseen poliittiseen ääriliikkeeseen, nimeltä mainiten monikultturismiin liittyvää positiivista propagandaa.”

Esimerkiksi median puolueellisuudesta kirjoittajat nostavat muun muassa median hitaan ja vähäisen reagoinnin Kölnin uudenvuoden tapahtumiin.

Erityisesti keskustelijat kritisoivat Yle-lakiin kirjattua pykälää, jonka mukaan Ylen on tuettava suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta.

Kansan valitsema eduskunta on pakottanut Ylen ideologiseksi äänitorveksi.

”Eduskunnan säätämä YLE-laki sanelee, että YLEn on edistettävä monikulttuurisuusideologiaa. Ylen on siis mahdoton noudattaa journalistisia periaatteita vaikka se haluaisikin, koska kansan valitsema eduskunta on pakottanut sen ideologiseksi äänitorveksi. Valtamedia taas edistää omistajansa ideologiaa”, kommentoi toinen keskustelija, joka ei halunnut nimimerkkiään lehteen.

 

Kerron itse keskustelussa, etten yleensä usko mediakritiikissä esitettyyn ajatukseen yksittäisten toimittajien linjaa sanelevasta organisaatiosta. Sanon, etten esimerkiksi Ylellä työskennellessäni nähnyt, että esimiehet olisivat ohjanneet toimittajien aiheita ja näkökulmia.

Osa kommentoijista oli sitä mieltä, etten systeemin sisällä voinut havaita kontrollia.

”Hah…kas kun et kerro olevasi Pravdassa ja ihmetelleesi väitteitä toimituksen puolueellisuudesta kun itse et voinut moista havaita itseäsi ja työkavereita vilkuillessasi. Yle on valtiollinen propagandakone jossa valikointi työhaastattelussa, ohjelmakartassa ja tuotantojärjestyksessä varmistaa ettei mitään rehellistä ja vaihtoehtoista mediatuotetta edes pääse syntymään.”

Toiset pitivät vaihtoehtona myös sitä, ettei työhön tarvinnut puuttua.

”Mahdollisuuksia on nähdäkseni monia. Todennäköisin on että et kirjoitellut mitään agendan vastaista, joten et joutunut systeemin kynsiin.”, kommentoi nimimerkki vihapuhegeneraattori.

Nekin keskustelijat, jotka eivät sanoneet uskovansa mediaorganisaatioiden tiukkaan kontrolliin, nostivat esiin toimittajan oman arvomaailman näkymisen tämän työskentelyssä.

”Ylessä tai muuallakaan tuskin on mitään ylhäältä ohjattua ohjeistusta tai itsesensuuria, mutta se tuleekin toimittajan omista asenteista. Tuliko Ylellä ollessasi useinkin toimittajien juttuideoita maahanmuuton ongelmista?”

 

Ajatus, jonka mukaan tietyt arvomaailmat olisivat toimittajien keskuudessa yliedustettuina, saa tukea myös tilastoista.

Kovin tuoreita selvityksiä ei ole tehty, mutta vuonna 2012 Sunnuntaisuomalaisen kyselyyn vastanneista toimittajista reilu neljännes oli äänestänyt vihreitä edellisissä vaaleissa. Perussuomalaisille oli antanut äänensä vain pari prosenttia vastaajista. Kyselyyn vastasi tuolloin hieman alle kolmesataa toimittajaa suomalaisista medioista. Helsingin Sanomat, Iltasanomat ja Yleisradio kieltäytyivät osallistumasta kyselyyn.

Voisivatko mediaorganisaatiot ja toimittajat tehdä sitten jotakin toisin, jotta Homman käyttäjät luottaisivat mediaan enemmän? Entä voivatko ns. punavihreää arvomaailmaa edustavat toimittajat kirjoittaa riittävän puolueetonta journalismia esimerkiksi maahanmuuttokysymyksistä?

Nämä kysymykset jakavat keskustelijoiden mielipiteitä. Nimimerkin Faidros. vastaus molempiin kysymyksiin on kielteinen.

Henkilöt pitäisi vaihtaa.

”Ei voi. Henkilöt pitäisi vaihtaa. Ennen toimittajat vetivät kossuvissyä lähibaarissa ja kirjoittivat häväistysjuttuja neuvostovastaisista poliitikoista, Nykyään he istuvat ’samassa’ kapakassa siemaillen lattea ja kirjoittavat juttuja maahanmuuttokriitikoista samaan tahtiin.”

Vielä jyrkemmän kannan esittää toinen keskustelufoorumin jäsen, joka kertoo kannattavansa toimittajakoulutuksen lopettamista. Viestinsä lopuksi sama kommentoija ehdottaa uusia linjauksia yhteiskunnan ja journalismin tasapainottamiseen.

”Jokainen toimittaja joka käyttää rasisti – sanaa pitäisi yhdenmukaisesti ja tasapuolisuuden nimissä irtisanoa työstään tai ainakin pidättää kuukauden palkka. Samoin jokaista kristittyjä kohtaan osuva pakina ja irvailu pitäisi kuitata vastaavalla islamilaiseen kulttuuriuskontoon liittyvällä herjalla ja pakinalla”, kirjoittaja jatkaa samassa ketjussa jaettuun, Jylkkärin kristittyjä ja kristillisdemokraatteja käsitelleeseen pakinaan viitaten.

Toisaalta useampi kirjoittaja oli sitä mieltä, että median olisi mahdollista saada luottamuksensa takaisin avoimemmalla uutisoinnilla esimerkiksi maahanmuuton ongelmista. Kaikki eivät myöskään pitäneet toimittajan omaa arvomaailmaa luotettavan journalismin esteenä.

”Omasta halustahan lähtee liikkeelle se, että kuinka pystyy uutisoimaan uutisia mahdollisimman puolueettomasti, jotka esim. voivat silloin vaikeuttaa oman arvomaailman ajamista ja tavoitteita. En tiedä sitten sitä, että miten omaa arvomaailmaansa mielellään ajavat ja tukevat toimittajat saadaan haluamaan sitä”, nimimerkki Haplotaxida pohtii.

 

Viikon aikana kertyneet vastaukset osoittavat hyvin, etteivät Hommaforumin käyttäjät ole kaikesta keskenään samaa mieltä. Foorumilla käydään keskustelua ja argumentoidaan eri kantojen puolesta.

Myös Seppo Saarela korostaa Homman mielipidevapautta, kun kysyn häneltä haastattelun päätteeksi, mitä esimerkiksi niin sanottuun vihervasemmistokuplaan kuuluvan yliopisto-opiskelijan olisi hyvä tietää Hommaforumista.

”Meillä ei ole virallista mielipidettä, mitä ihmisten pitäisi esittää. Ylläpidon linja on, että siellä saa olla maahanmuutosta mitä mieltä haluaa. Sitä ei painosteta tai valvota.”

Juttua päivitetty 22.1.2016 klo 13.00: Korjattu virhe taulukon tekstissä.

 

Lue lisää:

Muutoksen miehet (15.11.2010)