Euroopan poliittinen kenttä on myllerryksessä talouskriisin ja terrori-iskujen seurauksena. Kysyimme otsikoihin nousseiden maiden opiskelija-aktiiveilta, näkyykö ilmapiirin muutos yliopistoilla.
Ranska: Sokkitila vaihtui mediakritiikkiin
Terrori-isku satiirilehti Charlie Hebdon toimitukseen liippasi läheltä valtiotieteiden opiskelijaa Maxence Doutriaux’ta, joka opiskelee Pariisin kuuluisassa politiikkatieteiden yliopistossa Sciences Po Paris’ssa ensimmäistä vuotta.
”Asun lähellä tapahtumapaikkaa. Kävelin sattumalta toimituksen ohi varttitunti ennen terrori-iskua”, Doutriaux kertoo.
Doutriaux kertoo järkyttyneensä tapahtumista ensin, mutta myöhemmin sokkitila muuttui suuttumukseksi mediaa kohtaan.
”Mielestäni media lietsoi pelon ja väkivallan tunteita ranskalaisissa.”
Doutriaux’n mielestä on hyvä, että Ranskan hallitus ja Charlie Hebdon toimitus käänsivät nopeasti yleisen huomion tarpeeseen osoittaa yhtenäisyyttä ja kerääntyä yhteen.
”Yliopistossamme oli esillä paljon julisteita ja ihmiset osoittivat järkytystään”, hän kuvaile.
Vasemmistopuolueet järjestivät terrori-iskun jälkeisenä sunnuntaina Pariisissa ”tasavaltalaismarssin”, jolle osallistui Ranskan sisäministeriön arvion mukaan noin 1,5 miljoonaa ihmistä. Myös opiskelijoita saapui marssille, mukaan lukien Doutriaux.
”Nämä kokoontumiset osoittivat opiskelijoiden halun kokoontua yhteisen syyn tai vision takia. Poliittiset järjestöt eivät olleet tässä aktiivisia, vaan opiskelijat järjestäytyivät kaveriporukoissa ja Facebook-tapahtumissa”, Doutriaux sanoo.
Ranskalaisfuksi uskoo, että myös esimerkiksi äärioikeistolaisen Front National -puolueen vaalivoitto saisi opiskelijat liikkeelle vastustamaan ahdasmielisyyttä. Ranskalaiset opiskelijat ovat perinteisesti poliittisesti aktiivisia, osin vuoden 1968 suurten opiskelijamellakoiden perintönä. Erityisen näkyvää tämä on valtiotieteellisissä Sciences Po -yliopistoissa.
“Sciences Polla on pitkät vasemmistolaiset perinteet, ja täällä katsotaan pahalla, jos joku puhuu Front Nationalin puolesta”, Doutriaux arvioi.
Doutriaux ei koe Front Nationalin nousua suurena uhkana Ranskalle yleisesti.
“Puolue ei ole uskottava, mutta pelkään sen johtajia ja edustajia, jotka ovat aggressiivisia ja levittävät inhoa tiettyjä arvoja ja ryhmiä kohtaan”, pariisilaisopiskelija päättää.
Juho Takkunen
Saksa: Äärioikeistolainen Pegida puhuttaa
Kolmannen vuoden Eurooppa-politiikan opiskelija Markus Müller seuraa huolestuneena äärioikeistolaisten liikkeiden nousua Saksassa. Müller on kotoisin pienestä baijerilaisesta kaupungista läheltä Müncheniä ja opiskelee Passaun yliopistossa.
Pegida-liike eli ”Isänmaalliset eurooppalaiset lännen islamisaatiota vastaan” syntyi itäisessä Saksassa viime syksynä. Liike vastustaa islaminuskoa ja liian sallivana pitämäänsä maahanmuuttopolitiikkaa Euroopassa. Vahvimmillaan Pegida on työttömyydestä kärsivässä itäisessä Saksassa.
Müllerin opiskelukaupungissa Passaussa Pegida ei ole saanut vahvaa jalansijaa, vaikka alkuvaiheessa liikkeessä oli uutuudenviehätystä.
”Kun liikkeen ei vielä tiedetty olevan turha ja pinnallinen, jopa jotkin passaulaiset opiskelijat kannattivat Pegidan ajatuksia.”
Passaun tilanteeseen vaikuttaa se, että siellä sijaitsee turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus. Maahanmuuttajiin on noin 50 000 asukkaan kaupungissa totuttu.
Saksassa on järjestetty Pegidan vastaisia mielenosoituksia, kuten on tehty perinteisesti uusnatseja vastaan. Müller on itsekin ollut mukana mielenosoituksessa Pegidaa, rasismia ja ahdasmielisyyttä vastaan. Mielenosoitukseen osallistui tammikuussa Passaussa noin 3 000 ihmistä.
Müller ei usko Pegidan saavuttavan suurta suosiota Saksassa.
”Mielestäni Pegida on marginaalinen liike, jota ei kannata ottaa tosissaan. Mukana on kaikenlaista porukkaa, etenkin turhautuneita ihmisiä, jotka ovat pettyneitä politiikkaan.”
Passaun yliopistossa ovat edustettuina kaikkien suurten puolueiden opiskelijaliikkeet. Müllerin mielestä opiskelijat ovat kriittisiä ja suhtautuvat varauksella mediaan. Radikalismi on vähentynyt 60- ja 70- lukuun verrattuna.
Müller uskoo, että jokainen Euroopan maa tarkastelee omaa maahanmuuttoaan viimeaikaisten terrori-iskujen jälkeen.
”Eurooppa ei ole muuttunut poliittisesti radikaalimpaan suuntaan. Mutta Euroopasta on ehkä tullut hauraampi. Myös tietoisuus syrjinnästä on lisääntynyt”, Müller arvioi.
Juho Takkunen
Tanska: Terroriteot eivät vaikuta opiskelijaelämään
14. helmikuuta radikaaliksi islamistiksi epäilty asemies hyökkäsi sananvapautta käsittelevään keskustelutilaisuuteen, jossa oli puhumassa Muhammed-pilakuvistaan tunnettu taiteilija Lars Vilks. Seuraavan yönä sama henkilö iski Kööpenhaminan synagogaan. Iskuissa kuoli kaksi ihmistä.
Terrori-iskut eivät herättäneet Kööpenhaminan yliopisto-opiskelijoissa suurta huolta. Kööpenhaminan yliopiston opiskelijahallituksen presidentin Alexander Thorvaldsenin mukaan opiskelijat pitivät uhreille hiljaisen hetken niin kuin muutkin tanskalaiset, mutta tapaus ei koskettanut opiskelijoita sen enempää.
Myös muut kaupungin asukkaat suhtautuivat iskujen jälkeisellä viikolla aiheeseen nihkeästi. Mielipide tapahtumien ja terrorismin yhteydestä vaihteli paljon. Yleinen näkemys tuntui kuitenkin olevan se, että terrori-iskua on odotettu Tanskassa syyskuusta 2001 asti ja niinkin vähän kuin kaksi uhria vaatinut isku oli tavallaan onnenkantamoinen.
Median ja valtion johdon asenne tapahtumiin aiheutti närää kaupunkilaisissa. Iskun tehnyt nuori mies julistettiin kovin nopeasti islaminuskoiseksi ihon sävyn perusteella. Tekoa tituleerattiin terrori-iskuksi, mutta paikalliset pohtivat, olisiko kyseessä voinut olla Charlie Hebdon copycat-isku.
Thorvaldsen ei usko terrorismin olevan suurin kysymys tämänhetkisessä opiskelijapolitiikassa. Äärioikeiston nousukaan ei juuri näy opiskelijapiireissä. Jos ilmiö on havaittavissa opiskelijoiden toiminnassa, se on vain varjo valtion politiikasta.
Thorvaldsenin mukaan opiskelijahallituksen tärkeimpiin huolenaiheisiin kuuluu tällä hetkellä yleinen maksuttoman koulutuksen tukeminen. Viimeksi opiskelijat olivat suurina massoina liikkeellä vastustamassa hallituksen tekemää opiskelun tehostamisohjelmaa.
Ongelmat vaikuttavat siis samanlaisilta kuin Suomessakin. Mahdollisuus opintoihin halutaan pitää tasavertaisena ja hallituksen yrityksiin lyhentää opiskeluaikoja suhtaudutaan yleisesti nihkeästi.
Aino Vasankari
Pääkuvan lähde: Wikimedia Commons (http://commons.wikimedia.org/wiki/File:PEGIDA_Demo_DRESDEN_25_Jan_2015_116227086.jpg)
Lue lisää:
Kommentointimahdollisuus on poistettu käytöstä, mutta alta näet aiemmat kommentit.
Hannu Varjo
Yksipuoleista näyttää tämä teidän "uutisointi" olevan. Laittakaa rehdisti puolue tekstejen alle. Teillä näyttäisi olevan SDP, RKP tai SKP.
Maalaillaan leveällä telalla kaikki eri mieltä olevat natseiksi, ei näin...
Koettakaa edes vähän vastata "äärioikeiston" murheisiin, ei ongelmat katoa sillä että sanotaan että ongelmaa ei ole. See no evil...
USSR toimi kylläkin kun kiellettiin väärä mieltä oleminen eli onhan tuossa taktiikassa jotakin... Sekin sitten räjähti mutta kesti sen 70 vuotta, tätäkö haluatte? Oli aika kun oli luokkavihollisia, neuvostovastaisia ja muita, nykyään ne on äärioikeistoa tai muutenvaan natseja...
Kertokaa missä "natsit" ovat väärässä. Ja kertokaa se luvuin ei tuntein. Ei paljoa lohduta jos tuntuu hyvältä jos samalla tuhoaa sen hyvinvointivaltion.
Ja ei, normi mamu ei ole se sinun bulgarialainen opiskelijatoveri vaan jotakin aivan muuta ja sinun ei pidä ulkomaalaisen opiskelijan perusteella tehdä "journalismia".
30.3.2015