Ossi Valpio, alias Supersankari, haluaa auttaa muita ihmisiä löytämään omat kykynsä.

Ossi Valpio tunnetaan Jyväskylässä hiphop-artistina ja kulttuurin sekatyöläisenä. Vuosien saatossa terveydestä taisteleminen on herättänyt hänessä myös halun auttaa muita. 

16-vuotiaana jyväskyläläinen kulttuuripersoona Ossi Valpio treenasi koripalloa melko ammattimaisesti.

“Muistan ikuisesti, miten hyvin pelasin viimeisen otteluni. Kotona iskivät kovat selkäkivut. Kuin joku vetäisi miekalla joka paikkaan”, hän sanoo.

Tutkimuksissa syyksi selvisi lopulta leukemia. Samalla aiemmin ilmenneet oireet – väsymys, oudot flunssaoireet ja erikoiset mustelmat – saivat selityksen. Parin päivän sulattelun jälkeen suuntana oli Kuopion yliopistollinen sairaala, josta päällimmäisenä mieleen jäivät menettäminen ja kuolema.

“Mietin paljon asioita, joita haluaisin tehdä ja joita joutuisin menettämään. Tärkein juttu oli, etten voinut pelata tai juosta.”

Valpio pääsi sairaalasta ja haki Voionmaan lukioon. Kerran kuussa sairaalassa annetut hoidot estivät syövän uusiutumisen, mutta hankaloittivat liikkumista
– “kuin darrassa olisi treenannut”. Sairaus määritti elämää ja lukio jäi kesken.

“Olo ei tuntunut enää omalta itseltä, vaan minä ja keho olimme muuttuneet. Leimasin itseni sairauden kautta ja itsetuntoni kärsi. Elämässä ei tuntunut olevan punaista lankaa.”

Valpion kävelykyky alkoi heiketä, ja reisiluiden päistä löydettiin kuoliot. Ensin kävely sujui keppien kanssa, mutta vasen jalka saattoi aivan yhtäkkiä lähteä alta. Kahden vuoden kävelykielto vei hänet pyörätuoliin.

“Pahin hetki oli hakea kymmenen vuoden invakortti. Numeraali korosti sitä, etten ehkä kävelisi pitkään aikaan. Vasen jalka ei tuntunut enää kuuluvan minuun, ikään kuin raaja olisi halunnut minusta pois. Se oli outo tunne.”

Neljä vuotta sairastumisen jälkeen Valpio pääsi leikkaukseen, kun reisiluiden päät alkoivat luhistua. Pahimmillaan edessä olisi ollut molempien jalkojen amputaatio, mutta Valpion ja hänen perushoitajana työskennelleen äitinsä oma-aloitteisuus pelasti tilanteen. He hakeutuivat Tampereelle juuri avattuun tekonivelsairaalaan, jossa leikkaus tehtiin.

Leikkauksen jälkeen fysioterapia jäi muutamaan kertaan, ja Valpio vietti pari vuotta kotona sairauspäivärahalla. Jalat tuntuivat jonkun toisen jaloilta eikä millään tuntunut olevan juuri mitään väliä. Hän kertoo myöhemmin laskeneensa, että kunnon fysioterapia olisi maksanut valtiolle alle kuukauden tukien verran.

“Pelkkä seisominen alkoi turruttaa, ja elin särkylääkkeiden voimalla. Lopulta kivuista ja lääkkeistä tuli överit, ja kävin hyvällä psykiatrilla psykoanalyysissa.”

Valpion diagnoosi oli post-traumaattinen stressireaktio: käsiteltävänä oli liikaa asioita, jotka pysyivät koko ajan mielessä. Suussa saattoivat maistua lääkkeet, vaikka niitä ei olisi ottanut. Diagnoosi oli Valpiolle helpotus ja terapia auttoi vuosien aikana tapahtuneiden asioiden käsittelyssä.

Liikuntaharrastus palasi hiljalleen kuvioihin, ja Valpio alkoi muun muassa pelata sählyä.

“Silloin tuntui, että jotain lähti isosti liikkeelle. Motivaatiota tuli lisää, kun tajusin, etten ole uhri enää, vaan pystyn tekemään itse itselleni jotain. Kaivoin nettiä yötä myöten ja ihmisen käyttöopas – kuinka ihminen toimii – alkoi kiinnostaa. Pääsin klassisen hierojan koulutukseen, jossa heräsi paljon uusia kysymyksiä.”

Valpio tutustui muun muassa osteopatiaan ja toiminnalliseen liikekartoitukseen, FMS:ään, jonka perustana ovat ihmisen primitiiviset liikkeet. Se muutti Valpion omaa liikkumista, ja hän päätti aloittaa puhtaalta pöydältä.

Auttamisen halu johti omaan yritykseen. Idea yrityksen nimestä, Liikemiehestä, syntyi kaverin kanssa saunassa.

“Liikemies on supersankari, jolla on titaania lonkissa sekä valtava himo ja tahto auttaa muita löytämään omat kykynsä. Liikelahjat, liiketoimintasuunnitelmat ja liikeideat alkoivat kummasti sitten naurattaa”, Valpio hymyilee.

Musiikki on ollut Valpiolle merkittävässä roolissa elämänpolulla. Sairastuminen tapahtui ensimmäisen rap-levyn aikoihin eikä muun muassa Urbaanilegenda-kokoonpanossa vaikuttaneella Valpiolla ollut 2000-luvun puolivälissä jaksamista kuin muutamiin feateihin.

Soololevy Metsän keskellä ilmestyi kuitenkin kaksi vuotta sitten, ja tänä keväänä julkaistaan uutta materiaalia Soul Valpio Band -nimen alla, kun Tyydyty!-niminen albumi ilmestyy toukokuussa.

Nyt Valpio pitää Liikemies-toiminimensä alla esimerkiksi kursseja ja kehonhuoltotunteja. Myös kulttuuripuolen työt vievät aikaa, mutta yhdestä asiasta hän pitää kiinni.

“Liikkumisen tulee olla hauskaa ja sitä pitää tehdä juuri niin paljon kuin itse haluaa. Valoa tulee, jos vain pitää sydämensä auki asioille.”