Etkö päässyt tentistä läpi? Katsoitko Korpista kurssin arvolausejakauman? Se saattaa lohduttaa – ja herättää ihmetystä.
On selvää, että yliopisto-opinnot vaativat jokaiselta eri määrän resursseja. Kaikki vastaavat omista arvoisanoistaan ja oppimisistaan. Mutta voiko olla niin, että joillakin kursseilla opiskelija ei itse pystykään vaikuttamaan kaikkeen? Joidenkin yliopiston kurssien arvolausejakaumat puhuvat puolestaan: hylätyiksi tulleita on reilusti enemmän kuin läpipäässeitä.
Missä on vika, jos kurssin reputtaa melkein 80 prosenttia tenttijöistä? Voisiko ongelma olla opetuksessa, menetelmissä, aineistoissa tai jossakin aivan muussa? Opiskelijat ja opettajat vastaavat.
Monen opiskelijan kompastuskivi on kauppakorkeakoulun kurssi YTPP230 Markkinoinnin perusteet. Esimerkiksi syksyllä 2013 hylättyjen tulosten määrä kurssilla oli 122, muiden tulosten määrä 112. Eräänä vuonna hylättyjä kurssilla oli peräti 78 prosenttia.
Eräs opiskelija kommentoi kurssia: ”Proffa tuntuu olevan ylpeä kurssin vaikeudesta. Ainakin sivuaineopiskelijoilla on vaikeuksia päästä kurssia läpi.”
Markkinoinnin perusteet -kurssia vetävä professori Kimmo Alajoutsijärvi itse ei pidä kurssia vaikeana.
”Hankaluutena aloittaville opiskelijoille on ehkä se, että kurssikirjan tietyt osat täytyy oikeasti lukea, jotta pääsee tentistä läpi. Minusta on tärkeää, että opiskelijat heti alkuvaiheessa tottuvat lukemaan kirjoja ja tuottamaan argumentoivaa tekstiä”, hän toteaa.
Alajoutsijärvi on pitänyt samaa kurssia myös muissa yliopistoissa, eri maissakin. Vaatimustaso on hänen mukaansa aina sama.
”Itse asiassa vain Dubaissa olen joutunut lieventämään arvostelua. Tämä siitä huolimatta, että osallistujat olivat MBA-opiskelijoita (Master of Business Administration). Meillähän kurssi on tarkoitettu aloittaville opiskelijoille.”
Osa opiskelijoista uusii kurssin useita kertoja. Vaatii sitkeyttä lukea samat tenttimateriaalit monena lukukautena uudelleen. Jos kurssia ei pääse läpi, markkinoinnin perusopinnot tyssäävät siihen.
Kauppakorkeakoulun pedagoginen johtaja Virpi Malin ei ole saanut suoraa palautetta Markkinoinnin perusteet -kurssista.
Hänen mukaansa peruskurssien tulisi olla vaativuudeltaan ja haastavuudeltaan samantasoisia, mutta opetettavat kokonaisuudet ja opettajat ovat erilaisia.
Malin näkee peruskursseilla erityisen ongelmallisena vaatimustason suhteuttamisen kaikille opiskelijoille sopivaksi. Kauppakorkeakoulun opiskelijat pitävät peruskursseja jopa liian helppoina. Kurssilla täytyy kuitenkin ottaa huomioon myös sivuaineopiskelijat.
”Eli enemmän ehkä on tullut palautetta helpoista pisteistä. Samalla kurssilla tulisi kuitenkin palvella sekä aivan aloittelijoita että juuri näitä asiaan jo perehtyneitä.”
Toisaalla opettajankoulutuslaitoksella opiskelijat pitävät poikkeuksellisen haastavana kurssia OKLP410 Kasvun ja oppimisen ohjaaminen.
”En ole neljän opiskeluvuoteni aikana tehnyt mitään niin haastavaa kurssia kuin Kasvun ja oppimisen ohjaaminen. Nykyään, kun on enemmän kokemusta yliopisto-opiskelusta ja tenteistä, koko kurssi ja sen logiikka naurattavat”, OKL:n opiskelija kertoo.
Kurssin opettajan kerrotaan myös itse todenneen, että tentissä kysytään vain behavioristista nippelitietoa, ja vain noin viisitoista prosenttia pääsee tentistä läpi. Moni opiskelija siis joutuu uusimaan tentin.
”Alueen uudelleen opiskelu stressasi joitakin opiskelijoita aivan mielettömästi, varsinkin jos oli heikko lukemaan englanniksi. Itse pääsin yötä päivää lukemalla läpi. En varmasti ole lukenut mihinkään tenttiin tai edes ylioppilaskirjoituksiin niin paljon. Woolfolk-tentin läpipääseminen oli jopa suurempi saavutus kuin kandin kasaan saaminen.”
Opiskelijoiden on tarkoitus suorittaa kyseinen kurssi ensimmäisenä opiskeluvuotenaan. Pakollisena tenttimateriaalina kurssilla toimii muun muassa Anita Woolfolkin teos Educational Psychology, joka on heikosti saatavilla yliopiston kirjastosta.
”Kaikki kuulemma ostavat sen itselleen, koska se on niin hyvä. Mekin siis teimme pakon edessä massatilauksen Woolfolkia. Kirja on niin perusteos – eli epätieteellinen – ettei siihen voi edes viitata gradussa. Turha ostos minun mielestäni”, toinen kurssin käynyt opiskelija kertoo.
OKLP410-kurssista vastaava professori Timo Saloviita ei pidä suurta hylättyjen tulosten määrää ongelmana. Hänen mukaansa OKLP410-jakson kirjatentissä on normaali tulos, että yli 60 prosenttia suorituksista hylätään.
”Suuri osuus johtuu kahdesta asiasta. Ensinnäkin opettajankoulutuslaitoksen vaatimustaso on normaalisti matala, ja tenttejäkin on vähän. Monelle tulee sen takia yllätyksenä, että jotakin pitäisi myös osata. Toinen syy on perusopintojen erityisen tiukka arvosteluasteikko, jonka käyttöön OKL pyysi rehtorilta erivapauden. Välttävillä tai tyydyttävillä tiedoilla ei siis ole lupa päästää läpi”, hän mainitsee.
”Ennätys taitaa olla, että eräs opiskelija hylättiin kuusi kertaa peräkkäin.”
Moni opiskelija pitää poikkeuksellisen vaikeana myös TILP150 Tilastomenetelmien peruskurssia.
”Opettaja jaksaa aina kurssin alkaessa kertoa, miten suuri hylkäämisprosentti jokaisessa tentissä on. Hän ei koskaan tunnu miettivän, mistä se johtuu”, kurssin neljännellä yrittämällä läpäissyt opiskelija toteaa.
TILP150-kurssin opettaja Annaliisa Kankainen sekä matematiikan ja tilastotieteen laitoksen amanuenssi Sari Eronen selittävät asiaa, luonnollisesti, kaaviokuvien ja tilastojen avulla.
Kurssin yhteenvedon kirjallisesta osuudesta selviää, että hieman alle 60 prosenttia opiskelijoista saa kurssin läpi ensimmäisellä kerralla. Noin 42 prosenttia opiskelijoista joutuu uusimaan tentin. Yhteenvedossa todetaan:
”Joillakin on sellainen harhaluulo, että koska tentti on monivalintakoe, siitä pääsee arvaamalla läpi, kunhan yrittää tarpeeksi monta kertaa. Tämä näkyy siitä, että toistuvasti tenttipisteet ovat kymmenen pisteen paikkeilla.”
Tentistä täytyy luentokurssilla saada vähintään 15 pistettä. Mikäli opiskelija on tehnyt demoja kahden pisteen edestä, pääsee hän kurssista läpi.
”Kaikilla kursseilla tentissä on 30 monivalintatehtävää. Tehtäviin pystyy vastaamaan, kun on ensin ratkaissut ongelmia, jotka ovat samanlaisia kuin kurssilla esitellyt esimerkit ja luentokurssin demotehtävät sekä itsenäisesti suoritettavan kurssin harjoitustehtävät. Näiden ratkaisutkin on annettu Kopassa.”
Puolentoista vuoden aikana 335 kurssille ilmoittautunutta opiskelijaa ei ole osallistunut tenttiin kertaakaan.
Kommentointimahdollisuus on poistettu käytöstä, mutta alta näet aiemmat kommentit.
wanha setä
Onneksi ainakin männävuosina YTPP230 Markkinoinnin perusteet on voinut korvata pääaineopiskelijoille suunnatulla kurssilla YTPP231 Introduction to Marketing, jonka monivalinnat tuppasivat menemään oikein kuin itsestään.
5.5.2014
Riikka
Onko juttua tehdessä huomioitu se, että osassa kursseista hylätyksi merkataan myös ne, ketkä eivät osallistuneet tenttiin, mutta olivat ilmoittautuneet siihen? Käsittääkseni ainakin kauppakorkeassa tätä harrastetaan jonkin verran.
6.5.2014
-theK-
Jännä juttu, miten joillekin voi tulla yllätyksenä että yliopisto-opinnot eivät olekaan läpihuutojuttu. Kaikilla meistä ei myöskään älynlahjat riitä siihen, että kaikista kursseista tai oppiaineista suoriutuisi kunnialla, se pitäisi vain hyväksyä. "Kaikki läpi, osasipa tai ei" - periaate ei kovin pitkälle kanna.
TILP150 ja YTPP230 ovat tuttuja tapauksia, kummatkin itse asiassa varsin helppoja. Veikkaan syyksi tähän kurssin "vaikeuteen" juuri sen, että moni käy vain tsekkaamassa tenttikysymykset tai ei ihan oikeasti jaksa edes yrittää opiskella tenttiä varten, vaan luottaa onneen.
Niitä ihan aikuisten oikeastikin vaikeita kursseja kuitenkin yliopistosta löytyy, mm. kansantaloustieteestä ja luonnontieteistä, joiden edessä tilpit ja ytpit kalpenee...
6.5.2014
ulpu
Heh, sama juttu taisi olla Kimmo A:n kurssilla Oulussa. Moni ei markkinoinnin peruskurssia läpäissyt vuonna 2009. Itse sen läpäisin ja sain arvosanaksi 5 - saman kuin pari muutakin tyyppiä. Luin sen kannesta kanteen kirjan, mikä vaadittiin ja ihan hyvä kirjahan se oli. Samoin katselin muun matskun videoita myöten. Esseitä oli mukava kirjoittaa ja kiva, jos Kimmosta oli ne mukava lukea. Aika jyrkkä mies hän oli, kun sanoi nuorisolle, että menevät käytävään pulisemaan luennolta, jos ei kiinnosta :D ELI: jos haluat läpäistä kurssin, lue vaadittava kirja ja kuuntele luennoilla.
9.7.2014
jorma sorjonen
kaikille yo-opiskelijoille ja muillekin tiedoksi (ellei ole jo selvinnyt):
Yliopiston tenttimenestys, ainakin Turun oikeustieteellisessä tiedekunnassa, mittaa vain ja ainoastaan muistia. Järjen ja soveltamisen kanssa ei yo-opiskelulla näyttäisi olevan yhtään mitään tekemistä. Itse opetus, useimmiten massaluennot, ovat pedagokiselta tasoltaan ala-arvoisia, lähinnä professorin monologi.
Tenttikirjallisuus voi olla yli 1000 sivua, ja mahdollisesti englanniksi. Tämä alue pitäisi sitten osata tentissä melkoisen yksityiskohtaisesti. Vaatimus on kohtuuton ja typerä, suorastaan järjenvastainen.
Olisi aika siirtyä 2010-luvulle. Tenttien suorittamistavoissa pitäisi siirtyä enemmän essee -tyyppisten kotona/Moodlessa tehtävien suoritusten suuntaan. Hauki on kala -tyyppinen pakkolukeminen ja pyrkimys ulkoa oppimiseen ei palvele kenenkään tarkoitusperiä.
Joku sosiologi voisi tutkia, kuinka monta (tuhatta) tutkintoa on jätetty suorittamatta edellä mainitun idiotismin vuoksi.
Tenttipisteet pitäisi jollakin prosentilla yhdistää siten, että jos on käynyt "samassa" tentissä esim. 5 kertaa ja aina saavuttanut jonkin tietyn rajan, katsotaan näiden yhteispisteet ko. oppiaineen hyväksytyksi suoritukseksi.
6.2.2015