Jylkkäri haastatteli JYYn edarivaaleihin osallistuvien ryhmien vastuuhenkilöitä. Kysyimme heiltä, mitä he lähtisivät muuttamaan ensimmäiseksi, jos heillä olisi yksinvaltiaan asema ylioppilaskunnassa. Lisäksi tiedustelimme ehdokkailta, mistä asiasta he pakon edessä säästäisivät ensimmäisenä. Kysyimme myös haastateltavien mielipidettä siihen, että JYY ottaa kantaa avioliittolain kaltaisiin, vain epäsuorasti opiskelijoihin liittyviin arvokysymyksiin.

 

Haastatelluille pidettiin myös JYY-aiheinen tietovisa. Lue siitä lisää täältä.

Kalle Jokinen, Pörssi & Dumppi

Jos Pörssi&Dumpin Kalle Jokinen saisi päättää, JYYn fokus siirtyisi entistä selvemmin opiskelijaedunvalvontaan.

“Resursseja sinne puolelle ja siihen vaikuttamiseen vielä enemmän”, hän toteaa.

Esimerkkinä hän mainitsee yliopiston tilakysymyksissä vaikuttamisen. Hänen mielestään JYY voisi muun muassa tukea entistä aktiivisemmin ainejärjestöjä, jotta nämä pääsisivät ääneen uudisrakennusten suunnittelussa.

Jos JYYn olisi pakko säästää jostakin, Jokinen lähtisi etsimään kohteita muualta kuin edunvalvontapuolelta. Säästämistä mieluummin hän kuitenkin etsisi lisätuloja.

“Näen, että meillä olisi hirveästi mahdollisuuksia kasvattaa meidän tuloja”, hän toteaa.

Jokinen lähtisi perkaamaan JYYn sijoituksia ja yrityksiä ja selvittämään, mitkä niistä kannattavat. Hän voisi esimerkiksi kyseenalaistaa vaatimattomasti tuottavan Kampus Datan omistuksen tai ainakin asettaa yritykselle suoria tuotto-odotuksia.

Jokisen mielestä JYYn pitäisi tehdä investointisuunnitelma seuraavalle kymmenelle tai viidelletoista vuodelle.

Sellaisiin arvokysymyksiin, jotka eivät liity suoraan opiskelijoihin, JYY voi Jokisen mielestä ottaa kantaa tietyissä rajoissa. Esimerkiksi perustuloverkostoon liittymiseen hän ei kuitenkaan ole tyytyväinen. Hänen mielestään JYYn ei pitäisi liittyä organisaatioon, jonka agendaa kaikki JYYläiset eivät allekirjoita.

 

Veera Ylimaunu, Kokoomusopiskelijat

JYYn yksinvaltiaana Veera Ylimaunu pyrkisi lisäämään JYYn yhteistyötä kaupungin päättäjien kanssa.

“Haluaisin, että meillä olisi suora keskusteluyhteys sinne; me pystyttäisiin vaikuttamaan ihan konkreettisesti esimerkiksi kaupungin joukkoliikenteeseen tai rakentamiseen kaupungissa.”

Käytännössä Ylimaunu lähettäisi ylioppilaskunnan hallituksen säännöllisesti kaupunginhallituksen vieraaksi tai keskustelemaan lautakuntien puheenjohtajien kanssa.

Ylimaunun mielestä JYY käyttää tällä hetkellä energiaa asioihin, joiden ei tarvitsisi olla sen toiminnan keskiössä.

“Esimerkiksi JYYn hallituksessa on kaksi henkilöä, joiden vastuualueena on sosiaalipolitiikka. En näe sitä tärkeimpänä opiskelijan elämään liittyvänä asiana, joka on ylioppilaskunnan tehtävänä.”

Hän jättäisi sosiaalipolitiikkaa nykyistä enemmän SYLin harteille ja keskittyisi JYYssä korkeakoulupoliittiseen edunvalvontaan.

Säästökohteista kysyttäessä Ylimaunulle tulee ensimmäiseksi mieleen JYYn kulttuuripuolella toimivat ryhmät ja tilojen vuokraukset.

“Säästäisin sellaisista toiminnoista, jotka eivät palvele hirveän suurta joukkoa opiskelijoita. JYY tukee jotain harrastustoimintaa ja tämmöistä. Tuettavia kohteita pitää katsoa kriittisesti joka vuosi, että ovatko ne sen arvoisa.”

Arvokysymyksiin kannan ottaminen ei saa Ylimaunun mielestä olla JYYn toiminnan keskiössä, mutta esimerkiksi avioliittolain tapauksessa hän piti sitä suotavana.

 

Aino Elomäki, YK

Aino Elomäen ensimmäinen huolenaihe JYYssä ovat yliopiston tilaongelmat.

“Tekisin jotain mahdollisimman nopeasti siihen, ettei kenenkään tarvitsisi opiskella tiloissa, jotka ovat epäterveellisiä. Luennot pitäisi saada siirrettyä tiloihin, joissa kaikki pystyvät olemaan.”

Tähän mennessä hän kertoo YK:n muun muassa olleensa yhteydessä yliopiston tilapalvelujohtajaan ja tiedottaneen tilanteesta opiskelijoille.

“Ainakin tieto on levinnyt. Nyt ihmiset oikeasti tietävät, mitkä ovat heidän oikeutensa.”

Uusia vaikuttamiskeinoja hänelle ei varsinaisesti tule mieleen. Myöskään säästökohteita hän ei keksi, enemmänkin niistä mistä ei saa leikata rahaa pois.

“Ympäristölle olisi tietysti hyvä, jos vielä pyrittäisiin vähentämään paperitulostusta.”

Arvokysymyksiin kannanottaminen kuuluu Elomäen mielestä JYYn tehtäviin, joskin paukkuja kannattaa laittaa vain järkevän kokoisiin, opiskelijoita koskeviin kysymyksiin.

“Ei ehkä kauhean suuriin, Euroopan kokoisiin asioihin kannata lähteä antamaan lausuntoa. Niihin meillä ei kuitenkaan ole kauheasti valtaa. Mutta kansallisiin, jotka oikeasti vaikuttaa opiskelijoihin, kyllä minun mielestä.”

 

Markus Marttunen, Jyviva

Markus Marttunen ei lämpene diktaattori-sanalle, mutta painottaa ylioppilaskunnan edunvalvontatehtävää.

“Suuntaisin enemmän resursseja opiskelijan hyvinvointiin konkreettisesti. Meillähän ei esimerkiksi yliopistolla ole tällä hetkellä opintopsykologia”, hän huomauttaa.

Marttunen toivoisi JYYn lobbaavan tämän puolesta entistä enemmän. Hän muistuttaa, että Jyväskylässä on myös psykologian oppiaine.

“Näkisin, että yliopistolla on voimavaroja ja mahdollisuuksia palkata edes yksi opintopsykologi”, hän toteaa.

Kysymys mahdollisista säästökohteista on vaikea, sillä nytkin mennään niin tiukalla.

Jos JYYn taloudellinen tilanne kuitenkin vaatisi parantamista, Marttunen uskoo, että jäsenmaksussa voisi olla hieman nostamisen varaa.“Ehkä rakenteiden muuttamisella voidaan saada jotain säästöjä. Mutta ei minulla ole mitään konkreettista yhtä kohdetta.”

“Jos YTHS:n maksut nousee, miksei ylioppilaskunnan maksuakin voida vähän nostaa.”

Hän pyrkisi myös lisäämään yritysyhteistyötä, vaikkei hänellä itsellään ole konkreettisia lääkkeitä sen tehostamiseen.

Arvokysymykset kuuluvat hänen mielestään ilmiselvästi JYYn tehtäviin.

“Ylioppilaskunnat ovat yhteiskunnallisia toimijoita ja samalla myös kansalaisyhteiskunnan suunnannäyttäjiä.”

 

Noora Luukka, Jyväskylän Demariopiskelijat 

Noora Luukka painottaisi JYYn yksinvaltiaana ympäristö- ja ilmastopoliittisia asioita. Hän esimerkiksi näkisi Ilokivessä mielellään vain kasvisruokaa.

“Paras ratkaisu olisi saada läpileikkaava ympäristönäkökulma kaikille sektoreille”, hän toteaa.

Konkreettisesti hän uskoisi tämän onnistuvan lisäämällä valiokuntien välistä yhteistyötä, jotta esimerkiksi niiden teemaviikoille saataisiin ympäristöaiheisia tapahtumia.

“Näin kaikki eivät repisi eri suuntiin vaan nähtäisiin, että on meillä yhteisiä tavoitteita.”

Hän kaipaa myös ympäristösihteeriä JYYhyn tai jonkun nykyisen sihteerin toimenkuvan laajentamista ympäristöasioihin. Hän kuitenkin toteaa, ettei se tässä taloudellisessa tilanteessa ole mahdollista.

Säästökohteita Luukka ei keksi, vaan lähinnä luettelee tarpeellisia, säilytettäviä palveluja.

Arvokysymykset ovat hänen mielestään JYYn tehtävä. Sitä paitsi esimerkiksi perustulo vaikuttaa myös opintotukeen.

“Lisäksi opiskelijoissakin on paljon ihmisiä, jotka eivät kuulu esimerkiksi perinteisen avioliittolain piiriin. On luontevaa, että opiskelijaliike puolustaa tasa-arvioista avioliittolakia.”

 

Petja Paakkinen, Grönioni

Petja Paakkinen Grönionista nostaa huolen aiheeksi kiristyvät opintovauhtivaatimukset ja niiden aiheuttaman stressin. Hänen mielestään SYL on lähtenyt väärälle linjalle keskustelussa opintoajoista.

“Näkyy semmoista myötäilyä, että hyväksytään nykytila, jossa opiskeluaikoja pitää lyhentää. Minusta tässä keskustelussa ei ole mitään järkeä.”

Hänen mielestään opiskelijat tietävät itse parhaiten, milloin ja missä ajassa valmistua. Lisäksi monet opiskelijat ovat töissä jo opiskeluaikanaan.

Opiskeluaikojen rajat voisikin hänen mielestään oikeastaan poistaa. Hän lähtisi JYYssä ajamaan asiaa SYLin agendalle ja keräämään muita ylioppilaskuntia ajatuksen taakse.

Hän painottaa myös opintopsykologin tarvetta.

“Se voisi olla osittain JYYn rahoittama, jos yliopisto on niin nihkeä, ettei pysty tämmöistä rahoittamaan. JYYllä on valtava budjetti, ja siellä pystyy varmasti miettimään asioita uusiksi”, hän hahmottelee.

Tarkempia säästökohteita Paakkinen ei osaa suoralta kädeltä eritellä. Pahimmassa tapauksessa hän lähtisi nipistämään hallituslaisten matkakuluista. Mahdollisia lisätuloja hän ajattelisi löytyvän myös jäsenmaksusta.

Kannanottaminen arvokysymyksiin on hänen mielestään tietyllä varauksella JYYn tehtävä.

“Yleensä ne koskettavat silloin myös suurta osaa opiskelijoista.”

 

Amélie Martikainen, Poikkitietelijät ja Pressure

Tämän vuoden vaaleissa Poikkitieteilijät ja Pressure yhdistävät voimansa, ja lähtevät yhdessä ajamaan pienten laitosten ja oppiaineiden asioita.

“Meille on myös tärkeää, että JYYn viestintä on laadukasta ja hyvää”, kertoo Pres&Poik:n vaaliasiamies Amélie Martikainen.

Tällä hetkellä tärkeinä kehittämiskohteina Martikainen näkee JYYn roolin Jyväskylän kuntavaikuttamisessa. Hänen mukaansa ei riitä, että huonoihin päätöksiin reagoidaan vasta sitten, kun ne on jo tehty. JYY pitäisikin saada mukaan kaupungin työryhmiin.

“JYYllä on jo nyt kummivirkamies. Lisäksi opiskelijoita on paljon mukana kuntavaikuttamisessa, ja heihin pitäisi vielä enemmän olla yhteydessä”, Martikainen ehdottaa.

Ongelma on Martikaisen mukaan myös se, että JYYssä keskustellaan välillä liian pienistä asioista. Ennemmin tapellaan paljun hankkimisesta kuin monien miljoonien lainahakemuksista. Hän ei kuitenkaan osaa sanoa, miten tällainen asia voitaisiin ratkaista.

Säästökohteena Martikainen mainitsee työn tehostamisen. Hänen mukaansa JYYn pitäisi myös lisätä työntekijöidensä hyvinvointia esimerkiksi paremmilla tietojärjestelmillä.

“Se on hyvä satsaus pitkällä aikavälillä. Säästyy työaikaa ja näin työhyvinvointi lisääntyy.”

Kannanottaminen arvokysymyksiin on Martikaisen mukaan oikein, sillä esimerkiksi avioliittolaki koskettaa myös opiskelijoita.

 

Tuomas Nurmi, Mitävittua-kerho

Mitävittua-kerho on ainoa uusi ryhmä tämän vuoden edarivaaleissa. Nimi tulee ryhmän perustajan Tuomas Nurmen mukaan siitä, miten nykyään maailmaa katsellessa ensimmäinen ajatus on lähinnä “mitä vittua”. Ryhmän tavoitteena on tieteenalojen välinen solidaarisuus sekä ihmisarvoinen elämä myös opiskelijalle.

“Meidän ryhmällä ei ole menneisyyden painolasteja. Olemme rypäs ihmisiä, jotka toimivat kevyemmin ja järkeenkäyvemmin”, Nurmi toteaa.

Kehityskohteena hän haluaisi parantaa esimerkiksi JYYn ja ainejärjestöjen yhteistyötä sekä saada esimerkiksi psykologian ja liikuntatieteellisen opiskelijat liikkeelle myös JYYn asioissa. Mitään konkreettista keinoa tavoittamisen parantamiseksi hän ei kuitenkaan keksi.

Myöskään säästökohteita Nurmi ei osaa sanoa, sillä hän ei ole vielä perehtynyt niin tarkkaan JYYn talouteen.

“Juustohöylä tietysti toimii aina. Ehkä JYY voisi myös toimia velkarahalla, niin kuin opiskelijatkin nykyisin. JYYhän ei koskaan valmistu”, Nurmi miettii.

Hänen mielestään arvokysymyksiin kannanottaminen on jossain määrin sallittua, sillä JYY on yhteiskunnallinen toimija. Hänestä on myös tärkeää, ettei yliopistolla kuulu vain palkatun henkilökunnan ääni, vaan myös opiskelija saa sanottavansa sanottua.

 

Maaria Kaaja, Kristilliset opiskelijat

Kristillisten Opiskelijoiden puheenjohtaja ja vaaliasiamies Maaria Kaaja pitäisi perheellisten opiskelijoiden puolia.

“Täytyy kuunnella perheitä itseään ja kysyä heiltä, minkälaista he kaipaavat”, Kaaja sanoo.

Hänen mielestään pöydälle pitäisi nostaa tiedekuntien käytänne-erot siinä, saako esimerkiksi vauvan kanssa tulla luennolle. Perheelliset opiskelijat kaipaavat myös joustavuutta pakollisiin luentoihin.

“JYY voisi omalta osaltaan yrittää helpottaa opiskelun ja perheen yhteensovittamista.”

Talousasiat eivät Kaajan mukaan ole hänen vahvin puolensa, mutta pakkotilanteessa jäsenmaksun korotus ei olisi hänen mielestään mahdoton ajatus. Joskus on parempi korottaa kuin säästää tärkeistä palveluista. Isot kulut tulevat myös Jylkkärin puolelta.

Hänen mielestään JYYn kannattaa tehdä kannanottoja myös arvokysymyksiin, sillä JYY elää yhteiskunnassa. Jos mennään syvemmälle, esimerkiksi uskontoon, asiaa täytyy käsitellä arvokkaasti ja myös vähemm

istön mielipide täytyy ottaa huomioon.

“Viime kevään tasa-arvoisen avioliittolain kannatusesityksen kanssa tapahtui juuri näin. Kunnioitusta oli puolin ja toisin”, Kaaja toteaa.

Kaaja ei ole itse ehdokkaana vaaleissa.

 

Anna Pietiläinen, Jyväskylän Keskustaopiskelijat

Jyväskylän Keskustaopiskelijoiden mukaan pelkkä Hyvis-toiminta ei yliopistolla riitä, vaan Jyväskylään tarvitaan opintopsykologi.

“Opiskelijoiden pahoinvointiin pitää puuttua ja YTHS:n toimintaa saada paremmaksi”, sanoo Anna Pietiläinen.

Hänen mukaansa JYY voisi perustaa toimikunnan pahoinvointia ehkäisevään työhön. JYY voisi myös ehdottaa yliopistolle opintopsykologin palkkaamista. Muita konkreettisia ajatuksia hänellä ei vielä asian muuttamiseksi ole.

Myöskään säästökohteita hän ei varsinaisesti osaa sanoa. Edunvalvonnasta ei kuitenkaan saa leikata.

“En tiedä tarkkaan, mihin kaikkeen rahaa JYYssä menee”, hän toteaa.

Tärkeäksi hän näkee myös sen, että jokainen opiskelija saataisiin JYYn toimintaan eikä kenelläkään olisi kynnystä lähteä mukaan.

Arvokysymyksiin JYYn ei Pietiläisen mukaan tarvitse ottaa kantaa. Käsiteltävien asioiden on oltava suoraan opiskelijoita koskevia ja muut asiat kuuluvat muille foorumeille.

 

Jarno Linnera, Luonnontieteilijät

Luonnontieteilijöiden Jarno Linnera ottaisi tehtäväkseen mahdollisimman hyvän ja monipuolisen tutortoiminnan tuomisen jokaiseen oppiaineeseen. Hän kertoo huomanneensa, että laatu vaihtelee selvästi eri puolilla kampusta. Linnera toivoisikin, että yliopistolla ymmärrettäisiin ottaa oppia muilta laitoksilta.

“Lähtisin rummuttamaan laitoksille, että ottavat selvää, miten tutor-toiminta toimii muualla”, hän sanoo.

Säästökohteista kysyttäessä Linneralle tulee ensimmäiseksi mieleen JYYn kehitysyhteistyötoiminta. Hän pohtii, olisiko JYYn järkevämpää tukea vaikkapa Ilokiven kehy-lipuista saatavilla rahoilla ennemmin SYLin kehy-toimintaa kuin pitää yllä omaa projektia.

“Kuulostaa hassulta, että siellä lennätetään tyyppejä Intiaan ja takaisin katsomaan tilannetta”, hän sanoo.

Linnera myöntää, ettei hänellä ole tarkkaa tietoa kehy-toiminnassa liikkuvista rahavirroista tai säästömahdollisuuksista.

Jos JYYn budjetti kaipaisi tasapainottamista, Linnera pohtisi esimerkiksi Jylkkärin paperiversion välttämättömyyttä ja toisaalta Ilokiven laajentamisen tuomia mahdollisuuksia.

Arvokysymyksiin kantojen ottaminen kuuluu Linneran mielestä luontevasti ylioppilaskunnan tehtäviin.