Jyväskylän yliopiston uudeksi rehtoriksi on valittu Matti Manninen. Hänen on määrä aloittaa tehtävässään heinäkuussa 2012. Vuonna 1950 syntynyt Manninen on soveltavan fysiikan professori ja nykyinen vararehtori Jyväskylän yliopistossa. Manninen on valmistunut tekniikan tohtoriksi vuonna 1980. Jyväskylän yliopiston lisäksi hän on työskennellyt muun muassa Michigan Institute of Technologyssä, Swiss Institute of Nuclear Researchissä ja Cornellin yliopistossa. Hänen tutkimusalansa on teoreettinen materiaalifysiikka.

Jylkkäri esitti Manniselle ennen valintaa ylioppilaskunnan hallituksen laatimia kysymyksiä hakuprosessin aikana. Kysymykset julkaistaan tässä uudelleen.

Millaisena näet opinto-ohjauksen ja työharjoittelun roolin opiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittämisessä? Miten kehittäisit näitä ja opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksia?

”Työharjoittelu on tärkeä osa opiskelua ja auttaa myös opiskelijaa taloudellisesti. Parhaiten se toteutuu kesäkuukausina, jolloin se ei hidasta opiskelua. Harjoittelupaikkojen saamiseksi yliopisto tehostaa yhteyksiään yritysmaailmaan ja julkisen hallinnon toimijoihin. Yliopiston tutkintojen tulee itsessään sisältää tarvittavat työelämävalmiudet, jolloin kaikki opiskelijat saavat ne automaattisesti. Opinto-ohjauksen rooli on auttaa opiskelijaa hänelle sopivan kokonaisuuden löytämisessä ja opintojen etenemisen nopeuttamisessa.”

Millä tavoin yliopiston sisäistä rahoitusmallia tulisi mielestäsi kehittää? Miten varmistaisit rahoituksen paljon sivuaineopintoja tarjoaville
yksiköille, jotta opiskelijoilla säilyisi mahdollisuudet opiskella sivuaineita myös muista tiedekunnista?

”Yliopiston sisäisen rahoitusmallin on tuettava yliopiston strategisia linjauksia ja samalla hyödynnettävä maksimaalisesti opetus- ja kulttuuriministeriön uusi rahoitusmalli. Sivuaineopetuksen turvaaminen on tärkeä osa tätä kokonaisuutta ja sen osuutta ensi vuoden rahanjaossa onkin kasvatettu. Yliopiston opetus on järjestettävä ja rahoittava siten, että tutkintoon kuuluvissa pakollisissa opinnoissa ei ole mitään opiskelua hidastavia esteitä. Vapaaehtoisten sivuaineopintojen kohdalla kannatan täydellistä valinnanvapautta.”

Koulutusjohtajan ja koulutusneuvoston resurssit eivät yksin riitä koulutuksen kehittämiseen. Miten koulutuksen kehittämiseen voitaisiin panostaa enemmän?

”Koulutusjohtajan ja koulutusneuvoston rooli on toimia strategisina suunnittelijoina. Koulutuksen käytännön kehittäminen tapahtuu tiedekunnissa ja laitoksilla. KTL:ssä ja kasvatustieteellisessä tiedekunnassa on asiantuntemusta, jota voidaan hyödyntää nykyistä enemmän koulutuksen kehittämisessä. Useilla laitoksilla on jo edistytty erinomaisesti opetuksen muuttamisessa massaluennoista pienryhmätyöskentelyksi. Tätä kehitystä jatketaan samalla kun henkilökunnan pedagogista koulutusta lisätään.”

Opintoraha, opintolaina, osa-aikatyöt. Miten opiskelijan tulisi mielestäsi rahoittaa opintonsa?

”Tehokas opiskelu on raskasta työtä ja se tulee voida toteuttaa ilman samanaikaista osa-aikatyötä, siis opintorahalla ja lainalla. Työjaksot, jotka samalla ovat harjoittelua, tulisi ajoittaa kesäkuukausiin. Nopea valmistuminen mahdollistaa aikaisemmin hyvin palkatun työn ja sitä kautta vaurastumisen paremmin kuin osa-aikaisen työn hidastama opiskelu. Valmistuneena voi edelleen harrastaa samoja asioita kuin opiskellessa.”

Kansainvälistyminen on yliopistolle tärkeä strateginen tavoite. Mitä mieltä olet EU/ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksukokeilusta ja koulutusviennistä?

”En pidä lukukausimaksuja toistaiseksi tarpeellisina. Ne eivät ole merkittävä rahoituslähde yliopistolle. Kansainväliset maisteriohjelmat ovat tärkeitä rekrytointikanavia tohtoriohjelmiin. Ilman lukukausimaksuja tämä rekrytointipohja on laajempi. Koulutusvienti on kannatettava asia.”

Miten kehittäisit Jyväskylän yliopiston sisäistä viestintää ja avoimuutta?

”Sisäisen viestinnän ensisijainen kanava on hyvin toimivat verkkosivut (UNO ja ISA) mobiiliversioineen sekä sähköiset tiedotteet. Myös Jylkkäri voi toimia nykyistä paremmin yliopiston tiedotuskanavana. Toimintani on aina perustunut avoimeen keskusteluun ja luottamukseen.”

Uusi hallitusohjelma vaatii yliopistoja profiloitumaan ja selventämään painoalojaan yhä tarkemmin. Minkälaista sisäistä rakenteellista kehittämistä Jyväskylän yliopistossa tulisi mielestäsi tehdä? Mitkä ovat Jyväskylän yliopiston keskeisimmät painoalat?

”Yliopisto voi toimia tehokkaasti hyvin monenlaisella rakenteella enkä näe rakenteellisia muutoksia ensisijaisina keinoina päästä kansainvälisesti merkittäväksi yliopistoksi. Laitosten tulee kuitenkin olla riittävän suuria ja hyvin johdettuja, jotta koon tarjoama etu voidaan hyödyntää tutkimuksessa ja opetuksessa. JY:n keskeiset painoalat on nyt esitetty varsin laajoina kokonaisuuksina yliopiston strategiassa. Näiden alojen sisältä löytyvät myös fokusoidummat painoalat.”

Yliopiston olemassaolon oikeutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen. Tutkimusta tekevät ihmiset. Kuinka yliopistomme uutena rehtorina takaat henkilökunnan ja opiskeljoiden jaksamisen, ja siten tutkimuksen laadun, näinä niukkojen henkilöstöresurssien aikoina?

”Taloudellisesta tilanteesta riippumatta kansainvälisessä kilpailussa pärjätään vain kovalla työllä ja omiin kykyihin uskomisella. Emme ole niin viisaita, että pärjäisimme vähemmällä työllä kuin kilpailijamme ulkomaisissa huippuyliopistoissa. Henkilöstön ja opiskelijoiden jaksaminen lähtee motivaatiosta, onnistumisista ja siitä tunteesta, että työmme on tärkeää. Student Life ja Academic Life ovat konsepteja, joita kehittämällä hyvinvointia ja työmotivaatiota lisätään. Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden tulee jo ensimmäisenä vuonna tuntea, että heidän varassaan on yliopiston ja yhteiskunnan tulevaisuus.”

Mannisen hakemus rehtorin tehtävään sisälsi hänen ajatuksiaan yliopiston kehittämisestä. Alkuperäinen hakemus on näiltä osin luettavissa tästä:
Lataa Mannisen hakemus