Artikkelit kuukaudelle

Keski-ikäinen mies ilman valtaa

Keski-ikäisillä miehillä on vähän valtaa yhteiskunnassa. Väite voi kuulostaa omituiselta, sillä suurin osa miljardööreistä ja johtajista on keski-ikäisiä miehiä. On kuitenkin huomattava, että kellä tahansa miljardöörillä tai johtajalla on paljon valtaa, oli kyseessä nuori nainen tai mummo. Valta ei piilekään miehen keski-ikäisyydessä, vaan niissä ulkoisissa saavutuksissa, jotka (harva) keski-ikäinen mies on kyennyt hankkimaan. Ilman ulkoisia saavutuksia keski-ikäinen mies on ilman valtaa, koska ...



Onko valo tunnelin päässä vain lähestyvä juna?

Yliopisto-opintosi ovat kuin VR:n junamatka: lähtöasemalla tiedät määränpääsi ja mahdollisen saapumisajan. Välietapitkin kuuluvat matkaan – joskus vaihtojuna voi olla pahasti eksyksissä tai huomaat astuneesi aivan väärään junaan. Konduktööri on kiinnostunut opintolipustasi ja matka-ajastasi ja varmasti sakottaa saamattomuudestasi, jos olet ollut pummaustuulella. Vieressä istuvat ihmisesi vaihtuvat krapulaisesta siistiin matkaajaan, ja omakin tilasi voi herättää enemmän tai vähemmän kummeksuvia katseita matkapäivästä riippuen. Inhottavaa ...



Aseta rima alas, ainakin aluksi

Gradutakuu-blogin ja -kirjan tekijän Kimmo Svinhufvudin kannustava ja myönteinen tyyli saa ahdistuneenkin gradun parissa ahertavan uskomaan omiin kykyihinsä. Hän väittää, että ihan jokainen osaa tehdä surkean gradun. ”Rima kannattaa ainakin työn alkuvaiheessa asettaa niin matalalle kuin kehtaa. Se ei tarkoita, etteikö gradusta silti voisi tulla hyvä”, Svinhufvud kertoo. Hän on opiskellut Helsingin yliopistossa suomen kieltä, kotimaista kirjallisuutta ja yleistä kirjallisuustiedettä. Svinhurfvudin ensimmäinen ...



Arviot: Eeva Rohas – Keltaiset tyypit (Otava)

Jyväskylän tutut paikat, Helsinki ja aurinkorannat vilahtelevat häivähdyksinä Jyväskylän yliopistolla kirjallisuutta tutkivan Eeva Rohaksen tuoreessa esikoisteoksessa Keltaiset tyypit. Kahdeksan novellin kokoelman keskiössä ovat kuitenkin ihmiset ja vuorovaikutus sekä sattumuksien kautta muuttuvat elämäntilanteet, ei niinkään miljöö. Taitavimmillaan Rohas onkin nimenomaan ihmisten sisäisen maailman kuvailussa: hän kuljettaa päähenkilöidensä ajatuksia uskottavasti pienten huomioiden ja vertausten kautta. Rohaksen aiempi kokemus teatterin parissa näkyy kokoelman ...



Arviot: Matti Larjavaara – Ketunmorsian (Gummerus)

Helsinkiläisen suomen kielen professorin Matti Larjavaaran ensimmäinen kaunokirjallinen teos kertoo professorin ja graduaan valmistelevan opiskelijan rakkaustarinan. Populaaritaiteen synnyttäjänä keski-ikäisen miehen ja nuoren naisen suhde on melko kulunut aihe. Tämän kuitenkin mainitsevat ironisesti myös tarinan henkilöt itse. Teos onkin mielenkiintoisen itsetiedostavasti monitasoinen: tarina leikittelee fiktion ja tosielämän rajalla ja kiusaa pohtimaan kirjoittajan oman elämän ja teoksen yhtymäkohtia. Lakonisuutta kaipaava kerronta on ...



Kursi gradu valmiiksi

Kuka tahansa osaa tehdä surkean gradun. Opinnäytetyön tekemisestä blogia pitävän tutkijan ohjeilla jokainen onnistuu. Helsingin yliopiston kielikeskuksessa työskentelevä Kimmo Svinhufvud tietää, mistä puhuu, kun kyseessä ovat gradut. Svinhufvud pitää Gradutakuu-nimistä blogia, ja hän on kirjoittanut aiheesta samannimisen kirjan. Jylkkäri tapasi gradugurun ja sai mukaansa listan ohjeita, joilla jokainen onnistuu. Listaa hurjimmat unelmasi. Pohdi millainen on ihannepäiväsi ja mitä haluat elämältä. ...



Samasta luottamustoimesta tarjolla eri määrä opintopisteitä

Humanisti voi ansaita aktiivisuudesta nelinkertaisesti yhteiskuntatieteilijään verrattuna. Opintopisteiden saaminen luottamustehtävien hoitamisesta riippuu jatkossakin tiedekunnan ja laitoksen myötämielisyydestä. Kun kyseessä ovat luottamustehtävästä, kuten tutoroinnista, ainejärjestötoiminnasta tai hallinnon opiskelijaedustajana toimimisesta saatavat opintopisteet, erot tiedekuntien välillä ovat huomattavia. Silti yliopistolla karsastetaan tarkkojen ohjeistuksien laatimista. ”Emme halua olla tiedekuntien niskavilloissa kiinni”, koulutusjohtaja Kari Pitkänen muotoilee. Ylioppilaskunnan hallituksessa kuitenkin toivotaan opintopisteiden myöntämisen yleistyvän, sillä ne nähdään kannustimena, jolla opiskelijoita ...



Vikaa on myös työnantajissa

Alkusyksyn suosikkimurheeksi on noussut akateemisten surkea työllisyystilanne. Pontta päivittely sai 26-vuotiaan Pyry Solalan Helsingin Sanomissa julkaistusta yleisönosastokirjoituksesta, jossa tuore valtiotieteen maisteri kertoi hakeneensa 214 työpaikkaa ja päässeensä vain kolmeen haastatteluun. Nopeasti ja hyvin paperein – eli valtiovallan toiveiden mukaisesti – valmistuneella on vaikeuksia työllistyä, sillä edes valtion omat virastot eivät ole hänestä olleet kiinnostuneita. Solalan kirjoitus laukaisi neuvojen vyöryn. Ensin kuultiin perinteinen ...



Väliinputoaja löysi paikkansa

Jyväskylän yliopiston nykykulttuurin tutkimuksen laitoksella väitöskirjaansa tekevän Eeva Rohaksen pitkäaikainen unelma toteutui, kun Otava julkaisi tämän novellikokoelmansa Keltaiset tyypit. Tärkeää roolia kirjoittajaksi kasvamisessa näytteli myös Jyväskylän ylioppilasteatteri. ”Olin kymmenen, kun me oltiin ensimmäisellä etelänmatkalla. Äitiä pelotti olla lentokoneessa. Mä en itse muista sitä, mutta olin kuulemma lohduttanut äitiä sanomalla, että älä pelkää, ei tää voi pudota, koska musta tulee kirjailija. Kirjailijahaaveet ovat ...



Laukku kertoo kantajastaan

Voiko koulukassin perusteella arvata kantajan pääaineen? Kalenteri, kukkaro, kynät ja avaimet paljastuivat opiskelijoiden vakiovarusteiksi Jylkkärin laukkuratsiassa. Yliopistomaailma on tehnyt itseään tunnetuksi myös paikkana, jossa miehetkin käyttävät olkalaukkua ja joka toinen opiskelija näyttää omistavan Marimekko-laukun. Mutta mitä laukkuvalintamme viestivätkään ulospäin? Voiko laukusta päätellä muuta kuin sen, kuinka paljon tavaraa kukin meistä mielii mukanaan kantaa? Vai voiko sitäkään? Voisiko tulkintojen kanssa mennä jopa niin ...