Artikkelin Ei oo helppoo olla hallituksessa kommentit

Kirjoittaja: Virve S

Virve S — Thu, 12 Nov 2009 02:04:59 +0000

Toisaalta sen ”jonkun äänimäärän” edellyttäminen tarkoittaisi myös sitä, että hallitukseen tulisi tyyppejä, jotka ovat saaneet ihan oikeasti ääniä taakseen, eivätkä pelkästään ole onnistuneet hallituskähminnöissä… Vai mitä se demokratia nyt olikaan? Vai pitäisikö sääntöjä muuttaa ja jakaa paikat ryhmien välille voimasuhteiden mukaan?

Kirjoittaja: Ville Qvist

Ville Qvist — Mon, 09 Nov 2009 14:35:48 +0000

Jonkun äänimäärän vaatiminen hallitukseen pääsemikseksi eriarvoistaa kyllä tosi voimakkaasti eri lähtökohdista hakevia ihmisiä. Jos et ole jo valmiiksi tunnettu persoona (kuten vaikka T. Aalto) tai sitten ns. hyvän tyypin maineessa jossain kohtuullisen suuressa ja yhtenäisessä joukossa (esim. ainejärjestön pj, tutori), niin suuriin äänimääriin on vaikea päästä. Äänestäjien kanssa kun ei pääse minkäänlaiseen järkevään yhteyteen oikein millään. Suurin osa paikoista, jossa ihmisiin pääsisi ottamaan suoraan kontaktia, on kiellettyä kampanjointialuetta, joten helppoa omien näkemystensä esiin tuominen ei ole. Totta kai ryhmät voivat pitää kahvitustelttoja tai jakaa lappusia kadulla, mutta juuri Itselle äänestäjän saaminen on pirun vaikeaa. Se käytännössä vaatisi jo melko voimakasta mainostamista ja tuskin halutaan sitäkään, että hallitukseen mielivän pitäisi edarivaaleissa pistää omaa rahaa voimakkaasti mainontaan.

Kirjoittaja: V. Vallaton

V. Vallaton — Sun, 08 Nov 2009 22:09:48 +0000

Tero U. kirjoitti:
””Samaan aikaan tämänkin blogin keskustelupalstoilla jotkut ovat korostaneet, miten hallitukseen tulisi valita ”hyviä tyyppejä”, jotka muodostavat hyvän tyypin ja hoitavat hommansa.”

Tuossa lauseessa ei ole tolkkua sekä lisäksi muistan keskustelua olleen pätevyydestä, ei tyypin hyvyydestä.”

Oikeassa olet, Tero U. Ei siinä lauseessa tolkkua ollutkaan, oli näemmä tullut kirjoittaessa näppäilyvirhe. Nyt oikea muoto on korjattu tekstiin.

Kirjoittaja: Tero U.

Tero U. — Sun, 08 Nov 2009 19:27:54 +0000

Miten tässä kirjoituksessa sekoitetaan nyt istuvan hallituksen saamat äänimäärät ja se onko tärkeää, että saako hallitukseen pyrkivä ääniä. Eihän istuvien hallituslaisten äänimäärät ole relevantteja enää tässä vaiheessa elleivät ne hae uudelleen pesteihin. 2008 ja 2009 vuoden hallituslaisten kohdalla relevanttia on ne 2 vuotta sitten käydyt vaalit, jos sitä äänimäärää tahdotaan pitää oleellisena seikkana hallitukseen pyrkimisen kohdalla. Ja sekin on hyvä muistaa, että 2009 vuoden hallitukseen pyrkineet eivät välttämättä kaikki olleet edes yliopiston kirjoilla edellisten vaalien aikaan, jotta olisivat voineet olla edes vaaleissa ehdolla.

Se on sitten aivan toinen keskustelu, että mikä pitäisi äänimäärien paino olla hallitukseen valittaessa. Hallituksenhan kuitenkin valitsee edaattorit ja ne voi sinne valita ihan kenet lystää JYYn jäsenistä, vaikka ääniä ei olisi tullut yhtään. Itse olen noin pikaisesti miettien sitä mieltä, että kyllä niille jonkinlaisen painoarvon voisi antaa, mutta koska hallitukseen pyrkiviä on rajattua määrä, niin hallitus täytyy pyrkiä muodostamaan siitä joukosta järkiperustein eikä välttämättä kaikkiin pesteihin saada tyyppejä, joilla olisi kreisinä ääniä takanaan.

Sitä paitsi hallituslaisten saamiin heikkoihin äänimääriin on selityksenä se, että niillä ei ole aikaa hengailla kavereidensa kanssa ja vaikka olisikin, niin lähtökohtaisesti jo vanhatkin kaverit vihaa, kun lähti hallitukseen Paskaa vaan tulee niskaan ja kritiikkiä, ei ole helppoa hallituslaisen elämä. Kantsii miettiä kahesti ennenkö lähtee.

”Samaan aikaan tämänkin blogin keskustelupalstoilla jotkut ovat korostaneet, miten hallitukseen tulisi valita ”hyviä tyyppejä”, jotka muodostavat hyvän tyypin ja hoitavat hommansa.”

Tuossa lauseessa ei ole tolkkua sekä lisäksi muistan keskustelua olleen pätevyydestä, ei tyypin hyvyydestä.

Kirjoittaja: kyösti hagert

kyösti hagert — Sun, 08 Nov 2009 13:31:40 +0000

Onhan se vähän hassua, että hallituksen tyypit eivät pärjää vaaleissa. Olisi hyväksi, jos ainakin hpj olisi hakenut kannuksensa myös jäsenistöltä. Toinen keskustelu on sitten, onko nykyisellä äänestysprosentilla mikään enää legimiteettiä.

Minusta nyt olisi enemmän kuin kohtuullista, että seuraavalla kaudella JYYssä oppositiossa olisi oikeisto ja sittarit. Vasemmistovihreät kampanjoivat blokkina ja Touko Aaltohan huuteli Rentukassa enemmän kuin kovaa, kuinka vaan koalitiolla on merkitystä. Jos hallitus olisi muodostettu vain Jyvivasta, Gröniönistä ja Demareista niin hallitus pääsisi edarin enemmistön turvin harjoittamaan haluttua politiikkaansa. Samalla tulisi ainakin estettyä oikeiston ja sittareiden pääsy SYLliin JYYn tyrkkynä seuraavaksi kolmeksi neljäksi vuodeksi. Mielenkiintoista olisi myös nähdä, kuinka yleensä ryhmäkurittomina esiintyvät Vihreät ja muut voittajat saisivat sitoutettua urpommatkin edaattorinsa hallituksen esityksien taakse ja miten budjettiraameja vihaavat ja kaikille karkkia lupailevat vassarit pystyvät leikkaamaan menoeriä.